Kuntapäättäjäkysely: Verorahoilla hankittava terveellistä kotimaista lähiruokaa

Kuntien merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on huomattava. Terveellinen ja monipuolinen ruoka auttaa jaksamaan arjessa ja parantaa elämänlaatua. Suomessa säädettiin vuonna 1943 laki kouluruuan tarjoamisesta maksutta koululaisille. Laki oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.  

Kouluruualla on edelleen vankka tuki kunnanvaltuutettujen ja viranhaltijoiden keskuudessa. ETL:n kyselyn mukaan lähes kukaan ei ollut valmis vähentämään kouluruuan määrärahoja kunnassaan. Valtuutetuista 45 prosenttia oli valmis lisäämään kouluruokaan käytettäviä määrärahoja. Eniten kannatusta määrärahojen lisäämiselle löytyi vasemmistopuolueista ja suurimmista kunnista. 

–  On hienoa havaita, että kouluruuan merkitys tunnistetaan laajasti. Suomesta löytyy tahtoa kehittää kouluruokailua ja lisätä siihen käytettäviä määrärahoja, Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus kiittelee. 

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemassa kouluruuan kehittämisohjelmassa todetaan, että maksuttoman koululounaan lisäksi koululaisille pitäisi tarjota maksuton ja ravitseva aamu- tai välipala. Suhtautuminen aamu- tai välipalaan jakoi kyselyyn vastaajat, sillä valtuutetuista runsas puolet kannatti sitä. Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kunnanvaltuutettujen näkemyserot olivat suurimmat. Noin 85 prosenttia vasemmistoliiton vastaajista kannatti maksuttoman aamu- tai välipalan tarjoamista ja kokoomuslaisista noin kolmasosa. 

Julkisissa ruokahankinnoissa vastaajat pitivät tärkeinä tekijöinä kotimaisuutta, terveyttä, ravitsemusta ja lähiruokaa. Myös ilmastoa ja ympäristöä painottuivat vihreiden ja yli 200 000 asukkaan kuntien vastaajien vastauksissa. Julkisia hankintoja ei kuitenkaan pidetty tärkeänä elintarvikkeiden huoltovarmuudelle.

Työperäisen maahanmuuton merkitys tunnistetaan 

Työperäiseen maahanmuuttoon suhtauduttiin kyselyssä myönteisesti, mutta englanninkieliset päiväkoti- ja koulupaikat jakoivat mielipiteitä. Vastaajista yli 80 prosenttia katsoi, että työperäinen maahanmuutto kotikuntaan on tervetullutta yritysten osaajatarpeisiin vastaamiseksi. Noin 70 prosenttia kannatti maahanmuuttajien kotoutumista sekä viranomais- ja neuvontapalveluiden järjestämistä yrityksille ja maahanmuuttajille.

–  Kuntatasolla vastaajat tunnistavat hyvin, että yritysten kasvu- ja investointihalut laimenevat, jos osaajia ei ole saatavilla, Ihanus arvioi.

Perussuomalaiset kunnanvaltuutetut suhtautuivat kielteisimmin työperäisen maahanmuuton edistämiseen kunnissa. Myönteisimpiä olivat vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n valtuutetut.

Vain kolmannes vastaajista kannatti osaajien houkuttelua englanninkielisten päiväkoti- ja koulupaikkojen lisäämisellä. Kannatusta sille oli erityisesti yli 50 000 asukkaan kunnissa ja kaupungeissa. Kunnanjohtajilta ja alle 5 000 asukkaan kuntien päättäjiltä ei myöskään löytynyt tukea englanninkielisille päiväkoti- ja koulupaikoille.

Vakaa kuntatalous edistää elinvoimaa ja hyvinvointia

Kuntien tehtävänä on edistää alueen elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia. Vastaajilta kysyttiin, millä keinoilla sitä pitäisi tulevina vuosina tehdä. Tärkeimpinä keinoina kuntapäättäjät pitivät vakaata kuntataloutta, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimivuutta, yritys- ja työllisyyspalveluja sekä kaavoitukseen ja rakentamisen kehittämistä. 

Puolueiden painotuksissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi vakaan kuntatalous ja yrityspalveluiden merkitys ei korostunut vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettujen vastauksissa.

Aurinkopaneelien rakentaminen pelloille jakaa päättäjiä 

Toimiva ruokajärjestelmä tarvitsee puhdasta vettä ja kestäviä raaka-aineita. Vesihuollon korjausvelka on kasvanut. Jo nykytilanteen ylläpito edellyttää lisätoimia puhumattakaan vesijohtoverkoston kunnon parantamisen vaatimista investoinneista. Liki 70 prosenttia kuitenkin arvioi, että kunnilla on riittävät resurssit vesi- ja jätevesiverkoston pitkäjänteiseen kehittämiseen ja ylläpitoon.

–  Onko kunnissa vielä herätty vesihuollon korjausvelan ja investointitarpeen kasvuun, Ihanus pohtii.

Aurinkopaneelien rakentaminen ruuantuotantoon kelpaavalle maatalousmaalle jakoi vastaajia. Rakentamisen sallisi liki puolet vastaajista, mutta noin neljännes vastustaa sitä. Eniten vastustusta tuli perussuomalaisilta kunnanvaltuutetuilta ja eniten kannatusta vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen valtuutetuilta. 

Kuntien tonttipolitiikka ja kauppapaikkojen sijainnin sääntely ovat keinoja lisätä vähittäiskaupan kilpailua. Vähittäiskaupan kilpailun edistämisen huomioimiselle kaavoituksessa tuli vastaajilta vahvaa tukea: liki 70 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä eikä juuri kukaan vastustanut. 

Aula Research Oy toteutti Elintarviketeollisuusliiton toimeksiannosta kuntapäättäjätutkimuksen kuntien poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa 4.12.2024 – 27.1.2025. Tutkimuksella selvitettiin näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä, kansainvälisten osaajien houkuttelusta kuntiin sekä kuntien elinvoiman edistämisestä. Kysely lähetettiin 8 474 kuntapäättäjälle, joista 758 vastasi (vastausprosentti 9).