Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja.
Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla.
Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Äänestäjän vaakakupissa henkilö ja puolue
Henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on pysynyt erittäin vahvana koko 2000-luvun kaikissa ikäluokissa ja kaikenkokoisissa kunnissa. Puolueen merkitys on puolestaan kasvanut merkittävästi: vuonna 2000 puoluetta piti tärkeänä 52 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 vastaava osuus on 68 prosenttia.
Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ehdokasta tärkeänä tekijänä riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä ja kodin sijainnista. Yliopistotutkinnon suorittaneet pitävät ehdokasta tärkeimpänä kriteerinä (92%) ja peruskoulu- tai kansakoulutaustan suorittaneet vähiten tärkeänä (81%).
Puolueen tärkeyttä painotetaan eniten vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä. Myös yliopistokoulutetut opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat, järjestössä tai yhdistyksessä työskentelevät, naiset, ruotsinkieliset sekä kuntakeskustan reuna-alueella asuvat pitävät puoluetta tärkeänä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat korostavat puoleen tai valitsijayhdistyksen tärkeyttä enemmän kuin pienemmissä kunnissa asuvat.
Puoluetta tärkeänä pitävien osuudet ovat kasvaneet alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä jopa 30 prosenttiyksikköä ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä vajaat 20 prosenttiyksikköä.
"Nuorten, 18–29-vuotiaiden, suomalaisten ryhmässä puolueiden merkitys äänestyspäätökseen on todella korkea, jopa 76 prosenttia. Myös henkilöllä on väliä, sillä 83 prosenttia nuorimmista vastaajista kertoo pitävänsä sopivan ehdokkaan löytymistä erittäin tai melko tärkeänä. Tämä on linjassa sen kanssa, että nuoria todella kiinnostaa politiikka, toisin kuin usein puhutaan", poimii Kuntalaistutkimuksen tuloksista tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
"Vaikka nuorten kiinnostus kuntapolitiikkaan näyttäytyy osin laimeana, äänestäminen koetaan tärkeänä ja puolue yhä tärkeämpänä äänestyspäätökseen vaikuttavana tekijänä."
Monelle oman kylän tai kunnanosan ehdokas on tärkeä
Lähes puolet vastaajista pitää oman kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä. Tämä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa, mutta myös yli 70-vuotiailla ja naisilla.
Oman kylän, kunnanosan tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä pitävien osuus oli korkeimmillaan vuonna 2004 (58%) ja alimmillaan vuonna 2015 (42%).
"Mielenkiintoinen havainto on, että puolueen ja oman kunnanosan ehdokkaan tärkeys on noussut uudelleen lähes vuosituhannen alun lukemiin, jolloin tehtiin paljon kuntaliitoksia. Tämän hetken nousua selittänevät ainakin osittain sote-uudistuksen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamat kunnan palveluverkkoon tehdyt tai suunnitteilla olevat muutokset", pohtii tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tuloksiin liitteenä olevasta tuloskoosteesta.
Ennakkoäänestys alkaa
Ennakkoäänestys on ollut osa kuntavaaleja jo vuodesta 1972. Sen suosio on jatkuvasti kasvanut, ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 33,1 prosenttia äänioikeutetuista hyödynsi ennakkoäänestysmahdollisuutta. Tämä vastasi peräti 60 prosenttia kaikista äänestäneistä.
Vuoden 2025 kuntavaaleissa ennakkoäänestys järjestetään 2.–8. huhtikuuta, ja äänestämään voi mennä missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Kunnissa on tänä vuonna lähes tuhat ennakkoäänestyspaikkaa.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaistutkimuksia aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen jo aiemmin julkaistuista tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Yhteyshenkilö:
Marianne Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
Sähköposti: marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Puhelin: +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
En tredjedel av kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-utgifter försvann i och med vårdreformen – utgifterna pressas uppåt av bland annat ökade programutgifter och informationssäkerhetskrav26.3.2025 13:00:00 EET | Pressmeddelande
I samband med social- och hälsovårdsreformen skedde inga betydande förändringar i kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-personal. Kommunernas IKT-utgifter minskade dock med en tredjedel. Kommunerna utgår från att antalet anställda inom informationsförvaltningen och IKT-tjänsterna förblir oförändrat, men att driftsutgifterna för IKT ökar under de närmaste åren. Uppgifterna framgår av kartläggningen av kommunernas digitalisering, vars avsnitt om organisering och utveckling av kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-tjänster samt utgifterna för och upphandling av tjänsterna publicerades idag.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme