Paikallaanololle altistava perimä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä
Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre, mutta siitä huolimatta aktiivisuuteen pyrkiminen on tärkeää, muistuttaa Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että geeniperimä, joka altistaa paikallaanololle, on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri geneettinen alttius paikallaanoloon voi lisätä sairastumisriskiä jopa 20 %.
Perimän tiedetään olevan yhteydessä sekä sydän- ja verisuonitauteihin että vähäiseen liikkumiseen. Nyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat ensimmäistä kertaa selvittäneet paikallaanololle altistavan perimän yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista FinnGen-aineistoa noin 300 000 suomalaisen geeneistä ja sairaustiedoista.
Geneettistä alttiutta voidaan selvittää nykyaikaisten genominlaajuisten riskilukujen avulla. Tutkijat kehittivät riskiluvun kuvaamaan geneettistä alttiutta vapaa-ajan ruutuajalle, joka on tyypillisin vapaaehtoinen paikallaanolon muoto. Riskiluvun avulla selvitettiin paikallaanolon geneettisen alttiuden yhteys kaikkien sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin, iskeemisten sydäntautien kuten sydäninfarktin sekä aivoverenkiertosairauksien ilmaantuvuuteen. Analyysit toistettiin erillisessä vertailuaineistossa, johon kuului noin 35 000 norjalaista.
"Havaitsimme, että geneettinen alttius paikallaanololle lisäsi sydän- ja verisuonitautien riskiä lähes yhtä paljon molemmissa väestöotoksissa. Heillä, joilla oli suurin alttius paikallaanololle, kertyi noin puoli tuntia enemmän paikallaanoloa päivittäin, ja oli noin 20 % suurempi riski yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna heihin, joilla geneettinen alttius oli pienin", kertoo tutkijatohtori Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka laiskottaa
Paikallaanolo saattaa olla evoluution muovaama piirre. Paleoantropologit ovat aiemmin esittäneet, että liikkuminen on ollut ihmisen historiassa pitkään selviytymiseen liittyvä tarve, minkä vuoksi ihminen ei olisi kehittynyt liikkumaan vapaaehtoisesti. Vaikka näyttö on vielä pääasiassa teoriapohjaista, ihmisen perimä saattaa säädellä liikuntakäyttäytymistä ja olla yleisesti havaitun ilmiön - väestön vähäisen liikkumisen - taustalla.
"Tuloksemme tukevat aiempia teorioita siitä, että ihmisen taipumuksella paikallaanololle on geneettistä taustaa ja havainnollistavat sen terveysvaikutuksia. Nämä havainnot on hyvä huomioida väestön terveyden edistämisessä", Joensuu kiteyttää.
"Tunne siitä, että ei jaksaisi lähteä liikkumaan, voi olla ihmiselle täysin normaalia. Liikkumisella on kuitenkin hyviä vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, joten tätä luontaista piirrettä vastaan on hyvä taistella", Joensuu kuvailee.
"Yhteiskuntana meidän tulisi paremmin kannustaa aktiivisuuteen. Hyviä keinoja tähän on tukea liikkumisen yhteisöllisyyttä ja palkitsevuutta", Joensuu pohtii.
Tutkimus julkaistiin maailman johtavassa liikuntatieteen julkaisussa British Journal of Sports Medicinessä. Tutkimuksen ykköskirjoittaja, tutkijatohtori Laura Joensuu, kuuluu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan GenActive-tutkimusryhmään. GenActive-ryhmä tutkii geneettisiä tekijöitä ja elintapoja, jotka ennustavat biologista ikääntymistä, terveyttä ja toimintakykyä. Ryhmän johtajana toimii terveyden edistämisen apulaisprofessori Elina Sillanpää.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Sigrid Juseliuksen säätiö.
Linkki julkaisuun:
Genetic liability to sedentary behaviour and cardiovascular disease incidence in the FinnGen and HUNT cohorts | British Journal of Sports Medicine
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Laura Joensuu
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Suomi
+358504363466, laura.p.joensuu@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Cefmof rahoittaa Jyväskylän yliopiston viisivuotista vetytutkimusta 1,325M eurolla14.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) on myöntänyt 1,325 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopistolle vetytutkimuksen vahvistamiseen sekä kestävän liikenteen ja kiertotalouden edistämiseen. Viisivuotista tutkimusohjelmaa tukee myös yliopiston oma 250 000 euron rahoitusosuus.
Lihasmuistille löytyi uusi selitys lihasten proteiineista – voimaharjoittelun vaikutus säilyy jopa yli kaksi kuukautta14.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät tuhansien lihasproteiinin määriä lihaksissa ja löysivät niistä uuden mahdollisen selityksen lihasmuistille. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että lihas “muistaa” harjoittelun proteiinitasolla. Muistijälki aiemmasta voimaharjoittelusta säilyy lihasten proteiineissa jopa yli kaksi kuukautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme