Korjattu: Opintolainaa nostaneiden määrä laski vuonna 2024 toista vuotta peräkkäin
Vuoden 2024 lopussa opintovelallisten keskimääräinen lainasumma oli 12 071 euroa. Opintolainahyvitystä saaneiden määrä nousi viime vuonna yli 20 000 henkilöön.
Korjaus 8.4. klo 9.40: Uutisessa luki alun perin, että pienin keskimääräinen lainasumma olisi ollut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Todellisuudessa pienin keskimääräinen lainasumma on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Opintolainaa nostaneiden määrä laski vuonna 2024 jo toista vuotta peräkkäin. Opintolainaa nosti 156 560 henkilöä, noin 18 100 ihmistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2014–2022 opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi vuosittain, kunnes se vuonna 2023 kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun.
Kaikkiaan opintovelallisia oli vuoden 2024 lopussa 521 861 henkilö. Opintovelallisten lukumäärä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut hieman.
– Opiskelijamäärä on lisääntynyt viime vuosina, mutta voi olla, että yleinen epävarmuus – heikko talouskasvu, työttömyys, sota Euroopassa – on syynä sille, miksi opintolainaa ei oteta niin aktiivisesti kuin aikaisemmin. Varsikin korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt viime aikoina ja vastavalmistuneiden on ollut haasteellisempaa työllistyä kuin aikaisemmin, arvioi Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
Vuoden 2024 lopussa opintovelallisten keskimääräinen lainasumma oli 12 071 euroa. Summa on noin 600 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun summia tarkastellaan vuoden 2024 rahassa.
Alueellisesti vertaillen suurimmat lainat ovat Helsingissä asuvilla, jossa keskimääräinen lainasumma oli 13 896 euroa. Pienin keskimääräinen lainasumma oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Opintolainahyvitystä sai reilut 20 000 henkilöä
Kela voi maksaa opintolainahyvitystä eli osan opintolainasta korkeakouluopiskelijalle, joka on aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen ja suoritta tutkintonsa määräajassa.
Opintolainahyvitystä saaneiden määrä nousi viime vuonna yli 20 000 henkilöön. Määrä on noussut tasaisesti viime vuosina. Eniten Kela maksoi opintolainahyvitystä Helsingissä sekä Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla asuville henkilöille.
Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Keskimääräinen opintolainahyvityksen määrä oli 4 704 euroa vuonna 2024. Alueellisesti vertaillen summa nousi yli 5 000 euron ainoastaan Helsingissä.
– Opintolainahyvityksen määrän kasvu viittaa siihen, että se toimii positiivisena kannusteena suorittamaan opinnot aikataulussa. Myös muista maista tästä on ollut hyviä kokemuksia muun muassa Norjasta, Mikkola sanoo.
Yhteyshenkilöt
Hennamari MikkolatutkimusprofessoriKela
Puh:020 634 1890etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Liitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Antalet klienter inom Nuotti-coachning halverades år 202416.4.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 fick betydligt färre klienter Nuotti-coachning än under tidigare år. Nuotti-coachning ordnas inom ramen för FPA:s yrkesinriktade rehabilitering för unga. Antalet klienter minskade kraftigt redan i slutet av 2023 till följd av att målgruppen preciserades. Efter de lagändringar som gjorts är det nu viktigt att följa hur situationen utvecklas för unga som riskerar att marginaliseras.
Nuotti-valmennuksen saajamäärä romahti vuonna 2024 – saajia alle puolet edellisvuoteen verrattuna16.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina. Saajamäärä kääntyi jyrkkään laskuun jo loppuvuonna 2023 tehtyjen kohderyhmän täsmennysten seurauksena. Nyt on tärkeää seurata, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanne kehittyy lakimuutosten jälkeen.
Bärplockare som kommer till Finland ska ansöka om tillstånd för säsongsarbete och rätt till vård15.4.2025 08:59:54 EEST | Pressmeddelande
Bärplockare som kommer till Finland från ett land utanför EU-området för att plocka vilda bär betraktas i fortsättningen som säsongsarbetare, vilket ger dem bättre tillgång till den offentliga hälso- och sjukvården. Utöver tillstånd för säsongsarbete ska de också ansöka om rätt till vård.
Suomeen tulevien luonnonmarjanpoimijoiden täytyy hakea kausityölupaa ja hoito-oikeutta15.4.2025 08:59:54 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). EU-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevat luonnonmarjanpoimijat ovat jatkossa kausityöntekijöitä, mikä parantaa heidän asemaansa julkisessa terveydenhuollossa. Heidän täytyy hakea kausityöluvan lisäksi myös hoito-oikeutta.
Wild-berry pickers coming to Finland must apply for a seasonal work permit and the right to medical treatment15.4.2025 08:59:54 EEST | Press release
Foreign wild-berry pickers from outside the EU who come to Finland to work are now regarded as seasonal workers, which gives them better access to public health services. In addition to a residence permit for seasonal work, they must also apply for the right to seek medical treatment in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme