Perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi

Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin.

Koulutuksen järjestämisen kustannuksiin vaikuttavat muun muassa henkilöstökulut, oppimateriaalit, tilavuokrat ja koulukuljetukset. Vuonna 2023 oppilaskohtaisten vuosikustannusten mediaani oli 12 358 euroa, mutta paikalliset erot voivat olla jopa tuhansia euroja. Esimerkiksi Utsjoella perusopetuksen järjestäminen maksaa yli 30 000 euroa oppilasta kohden vuodessa.

"Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Kustannukset kasvaneet erityisesti maaseutumaisissa kunnissa ja seutukaupungeissa

Perusopetuksen kustannuskehitystä vuosilta 2015–2023 tarkasteleva Kuntaliiton selvitys osoittaa, että perusopetuksen järjestämisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Koko maan tasolla yksikkökustannukset (€/oppilas) ovat kasvaneet lähes 16 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2023 inflaatio huomioiden.

Kustannusten nousu on ollut erityisen suurta seutukaupungeissa (+24,1 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (+19,8 %), joissa sekä opetuksen että koulukuljetusten kustannukset ovat erityisen suuret. Pääkaupunkiseudulla ja keskuskaupungeissa kustannusten nousu on ollut maltillisempaa, noin 9–13 prosenttia. Selvityksen mukaan oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelivat huomattavasti kunnittain: vuonna 2023 alhaisimmat kustannukset olivat noin 8 900 euroa per oppilas ja korkeimmat yli 30 000 euroa per oppilas.

”Kustannustiedoista ei voi tehdä suoraa vertailua laadun ja kustannustehokkuuden välillä perehtymättä kunnan toimintaympäristöön ja olosuhteisiin”, toteaa Sjöström.

Miksi perusopetuksen kustannukset kasvavat?

Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. Kustannusten nousuun vaikuttavat monet tekijät, kuten kouluverkkoon liittyvät ratkaisut, opetustuntien määrä sekä henkilöstörakenne. Perusopetuksen kustannusluokittelun perusteella opetuksen osuus kokonaiskustannuksista on kuitenkin suurin ja se kattaa yli puolet kokonaiskustannuksista edelleen.

Kustannuslajien kehityksessä on eroja. Tarkastelujaksona opetuksen kustannukset ovat kasvaneet. Kustannusluokittelun perusteella opetuksen osuus kokonaiskustannuksista on myös edelleen suurin ja se kattaa yli puolet kokonaiskustannuksista.

Esimerkiksi kiinteistökustannukset ovat kuitenkin kasvaneet opetuksen kustannuksia nopeammin. Koulujen rakentaminen, kiinteistöjen ylläpito sekä uusiminen ovat viime vuosina lisänneet kiinteistökustannuksia. Samaan aikaan on arvioitu, että entistä harvemmalla alueella sivistyskiinteistöjen tilan tarve tulee kasvamaan tulevina vuosina. Joillain alueilla tarve vähenee jopa dramaattisesti ikäluokkien pienentyessä.  

Vuonna 2015 koulukiinteistöjen kustannukset olivat 1 865 euroa per oppilas, kun taas vuonna 2023 ne olivat nousseet 37 prosenttia, 2 557 euroon per oppilas. Lisäksi koulukuljetuskustannukset ovat kasvaneet noin 23 prosenttia samana ajanjaksona.

"Kuntien tekemillä investoinneilla, kuten monitoimitiloilla, voidaan huolehtia opetuksen saatavuudesta ja samalla tehostaa tilojen käyttöä kaikille kuntalaisille. Hyvät tilat ovat myös viihtyvyysasia sekä oppilaille että opettajille ja muulle koulun henkilöstölle", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Kaikkiin kustannustekijöihin kunta ei voi vaikuttaa

Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa.

Kuntaliitto arvioi, että erityisen korkeaksi oppilaskohtaiset kustannukset saattavat jatkossa nousta tilanteissa, jossa koulu turvaa opetuksen saavutettavuuden pienelle määrälle oppilaita. Kasvupainetta kohdistuu erityisesti maaseutumaisiin kuntiin ja seutukaupunkeihin, joissa oppilasmäärät ovat monen kunnan kohdalla laskemassa tulevina vuosina jopa merkittävästi.

Kunnilla on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat perusopetuksen kustannuksiin. Esimerkiksi koulujen sijainnit, opetustuntien määrä, opetusmateriaalit ja opetusryhmien muodostaminen ovat tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa paikallistasolla. Suurimmat kustannusvaikutukset syntyvät palveluverkkopäätöksistä, kuten koulujen perustamisista ja lakkauttamisista. 

Yhteistyötä ja joustavia malleja tarvitaan jatkossa

2030-luvulla peruskoulussa on Kuntaliiton arvion mukaan 80 000 oppilasta vähemmän kuin vuonna 2024. Oppilaskohtaisten kustannusten ennustetaankin edelleen nousevan tulevaisuudessa samaan aikaan, kun oppilaiden määrä vähenee.

Viimeisen 13 vuoden aikana niiden kuntien määrä, joissa on vain yksi peruskoulu, on kasvanut kolminkertaiseksi eli 66 kuntaan. Samaan aikaan niiden kuntien määrä, joissa on vähintään 10 koulua, on laskenut yli neljänneksellä. Tällä hetkellä Suomessa on vajaa 2 000 kuntien ylläpitämää peruskoulua. Määrä on laskenut viidenneksen kymmenen vuoden aikana. Kouluverkkoa on siis jo keskitetty merkittävästi, joten opetuksen uusille joustaville ratkaisuille on tilausta.

“On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetusta täydentävänä muotona”, tuo esille Mari Sjöström.

"Lisäksi kuntien välinen yhteistyö voi tarjota uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja tilanteessa, jossa sopeuttamistoimet on viety jo pitkälle eli kouluja on enää vähän, mutta palvelutarvitsijoita eli lapsia edelleen on”, jatkaa Sjöström.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä perusopetukseen - erityisen tyytyväisiä ovat kouluikäisten lasten perheet

Kuntaliiton suuressa Kuntalaistutkimuksessa (n=10500) suomalaisista 75 prosenttia oli tyytyväisiä peruskoulun alaluokkiin ja jopa 83 prosenttia piti palvelua hyvin saavutettavana. Peruskoulun yläluokkien kohdalla kantaa ottaneista 69 prosenttia piti palvelua hyvin hoidettuna ja 80 prosenttia hyvin saavutettavana. Tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5, jolloin peruskoulun alaluokkien saama tyytyväisyysarvio vuonna 2024 oli 3,96 ja yläluokkien 3,81. Perusopetuksen käyttäjät arvioivat koulutuksen laatua myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole suoraa kokemusta palveluista tällä hetkellä. Palvelua käyttäneiden kohdalla tyytyväisyys alakouluun on jopa 4,16 ja yläkouluun 3,99.

”Perusopetus sai käyttäjiltä hurjan hyvät arviot! Se tarkoittaa, että kunnat ovat onnistuneet tehtävässään hyvin, vaikka opetuksen järjestämisen olosuhteet vaihtelevat. Perusopetus koetaan hyvin hoidettuna ja saavutettavana”, toteaa Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.

Lisätiedot:
Perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström puh. +358 50 575 8622
Koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki puh. +358 46 921 4443