Jäteverosta tarvitaan päätös puoliväliriihestä valtion tulojen kasvattamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi – selvitysten aika on ohi

Jäteveron laajentaminen on listattu Orpon hallituksen tavoitteeksi. Tarkemmin ottaen hallitus haluaa selvittää keinot, jolla veron laajempaan käyttöön voidaan käytännössä edetä. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet etenkin verotekniset seikat.

– Tahtotila materiaalien kierrossa pitämiseksi löytyy. Jäteveron laajennus on kompastunut tähän asti jätteiden luokitustapaan. Tätä on selvitetty nyt jo ainakin kahden hallituksen aikana, kertoo Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores.

Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja.

Vain noin kahta prosenttia kaatopaikoille sijoitettavista jätteistä verotetaan tällä hetkellä. Näin todetaan Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ympäristöministeriölle laatimassa tuoreessa selvityksessä. Kyseessä on neljäs perättäinen tarkastelu, joka perkaa loppusijoitukseen päätyviä jätteitä.

– Selvitysten aika on nyt ohi. Esteitä voidaan listata loputtomasti, mutta jos kiertotalousasteen halutaan kohenevan tässä maassa, jäteveron laajennuksesta pitää päättää puoliväliriihessä, Nores peräänkuuluttaa.

–  Asia on jäänyt ikävästi kahden ministeriön väliin. Ympäristöministeriö tilaa selvityksiä, mutta jäteverolain muuttaminen kuuluu valtiovarainministeriölle. Emme ole tunnistaneet asiassa poliittista erimielisyyttä, koska jäteveron laajentaminen on ollut niin oikeisto- kuin vasemmistohallitusten ohjelmassa, Nores toteaa.

Kierrätysteollisuus on esittänyt luokitusongelman kiertämistä.

–  Lähdetään rohkeasti verottamaan laajaa joukkoa jätteitä. Vero voi olla aluksi hyvin maltillinen. Kun kaatopaikalle viedään miljoonia tonneja jätettä, myös verotuotto nousisi ennen ohjausvaikutuksen puremista useisiin satoihin miljooniin euroihin, Nores tuo esiin.

Jäteveron laajentamisesta olisi mahdollista laatia pitkäjänteinen yli hallituskausien ulottuva suunnitelma, joka toisi ennakoitavuutta myös jätettä tuottaville toimialoille. Nores muistuttaa, että veroteknisiä seikkoja voitaisiin näin ratkoa matkan varrella.

Kierrätysteollisuus on esittänyt jäteveron laajentamista etenkin maa-ainesjätteisiin ja vaarallisiin jätteisiin jo pitkään. Kaivannaisjätteisiin yhdistys ei ole ottanut kantaa.

SYKEn tarkastelussa keskitytään loppusijoitettuihin kaivosjätteisiin, maa-aineksiin ja vaarallisiin jätteisiin. Huomiota saavat lisäksi muutkin kaatopaikoille ja muille loppusijoitusalueille päätyvät jätteet.

Viivyttelyllä on kielteisiä vaikutuksia investointeihin

– Veron kanssa on nyt jahkailtu pitkään ja vaikutukset näkyvät. Jäsenyrityksemme NG Nordic (ent. Fortum Waste Solutions Oy) teki juuri päätöksen Porissa sijaitsevan tuhkajalostamonsa tuotannollisen toiminnan alas ajamisesta. Laitosinvestointi perustui oletukseen siitä, että vaarallisten jätteiden kiertotaloutta lähdettäisiin edistämään Suomessa, mutta näin ei ole valitettavasti tehty, Nores kertoo lakimuutosten viivästymisen vaikutuksista.

Tuhkajalostamon käsiteltäväksi tarkoitettuja lentotuhkia ja polttolaitoksen savukaasujen puhdistusprosessissa syntyviä nk. APC-jätteitä voidaan tällä hetkellä kaatopaikata verovapaasti, vaikka niille olisi myös kierrätysratkaisu. Myös useiden muiden jätelajien kohdalla on arvioitu, että jätevero tekisi kierrätys- ja hyödyntämisratkaisuista kaatopaikkaamista kannattavampaa.

– Jos jätteiden viemistä kaatopaikoille jatketaan eikä verotusta kehitetä, saamatta eivät jää ainoastaan verotulot, vaan paitsi jäädään myös ilmastohyödyistä ja luontovaikutuksista, joita materiaalien kierrätys synnyttää, Nores toteaa ja jatkaa:

–  Toki pitää muistaa myös veron kansantaloudelliset vaikutukset, koska jätevero kannustaa innovaatioihin ja investointeihin. Tästähän on jo selkeää näyttöä, koska jätevero on vuosien saatossa ohjannut jo merkittävät määrät jätettä pois kaatopaikoilta.

Hallitusohjelman kirjaukset saatettava loppuun hallituskaudella – jätehuolto ei tarvitse poikkeuksia

Hallitusohjelma sisältää muitakin kiertotaloutta ja kierrätysmarkkinoiden toimivuutta edistäviä kirjauksia.

– Yksi kierrätystä edistävä ja kierrätysmarkkinoita merkittävästi tervehdyttävä uudistus on hankintalain muutos. Kierrätys- ja jäteala eivät tarvitse muihin aloihin verrattuna poikkeuksia, vaan päinvastoin lisää kilpailua ja kunnille parempia mahdollisuuksia hankkia nykyistä kustannustehokkaampia ratkaisuja, jotka painottuvat jätteiden kierrätykseen. Olisi virhe lukita jätemarkkinat nykytilaan, jossa kuntayhtiöt syövät elintilaa yrityksiltä ja etenkin pk-sektorilta, Nores kertoo.

Hallitusohjelmassa on haluttu myös muilla tavoin varmistaa, että kuntien rooli on jätehuollossa tarkoituksenmukainen. Hallitus on täsmentämässä jätelakia, jotta varmistetaan, että kuntien yhtiöt myyvät jätehuoltopalveluja elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa.

– Nythän kuntayhtiöiden toiminta markkinoilla on erittäin laajaa eikä vastaa enää jätelain tarkoitusta. Laaja markkinoille myynti linkittyy kunnalliseen jätteenpolton ylikapasiteettiin, joka Suomeen on rakennettu, Nores toteaa.

Kiertotalouden kannalta oleellisia ovat myös hallituksen toimet ympäristöön liittyvien lupaprosessien sujuvoittamisessa ja kiertotalouden sääntelyn esteiden purkamisessa. Kierrätysteollisuus odottaa muun muassa lakiesitystä uudesta menettelystä, jolla todetaan jätteen muuttuneen uudeksi tuotteeksi (nk. jätteeksi luokittelun päättyminen).

***

Tietopaketti:

Keskeiset hyödyt jäteveron laajentamisesta ja korottamisesta:

• Taloudelliset hyödyt: Kasvava jäteverokertymä tukee valtiontaloutta ja mahdollistaa muiden tukimuotojen rahoituksen​​.
• Kiertotaloudelliset hyödyt: Verotus kannustaa investoimaan uusiin kierrätysteknologioihin, mikä lisää jätteiden hyödyntämistä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia​​.
• Ilmasto- ja ympäristöhyödyt: Kierrättäminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää. Esimerkiksi metallien ja betonin tuottaminen aiheuttaa suuret hiilidioksidipäästöt. Verotuksella tuetaan myös luonnon monimuotoisuutta, koska materiaalien kierrätys vähentää tarvetta neitseellisille raaka-aineille.

Jäteveron kehittäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä:

Maa- ja kiviainekset ovat suurin kaatopaikalle päätyvä materiaalivirta, joten niiden ohjaus kierrätykseen olisi merkittävä askel kiertotalouden edistämisessä. Verotus edistäisi maa- ja kiviaineisten suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa käyttöä rakennuskohteissa, mikä vähentäisi neitseellisten kiviainesten ottoa, luonnonvarojen kulutusta ja ilmastovaikutuksia​​.

Vaarallisten jätteiden käsittely on kehittynyt Suomessa, ja vaaralliset jätteet sisältävät talteen otettavia raaka-aineita, kuten metalleja. Vaarallisten jätteiden verotus kannustaisi kehittämään talteenottoteknologioita, joilla saadaan arvokkaat materiaalit kiertoon.

Lisäksi Suomeen tulisi laatia pitkän aikavälin suunnitelma jäteveron kehittymisestä. Veroa olisi mahdollistaa laajentaa asteittain, veron määrä voisi olla erilainen erityyppisille jätteille ja veron kannustavuutta voitaisiin korottaa portaittain uusien verotettavien jätelajien kohdalla. Ajan myötä vero tulisi laajentaa kaikkiin kaatopaikattaviin jätteisiin. Samalla tulisi nostaa jo verotettavien jätevirtojen verotasoa.

Linkki SYKEn jäteveroselvitykseen