Akava: Ansiotuloverojen kevennys on tervetullut päätös – muutoin kasvun eväät jäivät huteralle pohjalle

– Ansiotulojen verotuksen keventäminen vastaa tavoitteitamme, vahvistaa talouskasvua ja parantaa työn tekemisen kannustimia. Tällä tiellä pitää jatkaa. Verojärjestelmämme kaipaa lisäksi pidemmän aikavälin kokonaisuudistusta. Siitä olisi pitänyt tehdä nyt päätös, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön alentaminen on merkittävä tuki yrityksille ja se pienentää verotuottoja 830 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Hallitus ottaa päätöksellään merkittävän riskin, ja on kovin valitettavaa, että verotuottojen menetys kompensoidaan jälleen laajoilla sopeutustoimilla, joita kohdennetaan esimerkiksi valtionhallintoon, Löfgren toteaa.

– Tällä hallituskaudella elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu avokätisesti. Yrityksillä on näytön paikka ja niiden tulee suunnata yhteisöverokannan alentamisesta tuleva hyöty investointeihin, uuden luomiseen, henkilöstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työehtoihin, Löfgren huomauttaa.

– Yritystukijärjestelmän kehittäminen olisi ollut pidemmän aikavälin kasvutoimi. Hallitukselta puuttui jälleen kerran rohkeus tämän päätöksen tekemiseksi. Säilyttävistä ja haitallisista yritystuista tulee siirtyä uudistaviin tukiin, jotka edistävät esimerkiksi vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, Löfgren jatkaa.   

Akava vastustaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista

Ay-jäsenmaksu on työntekijälle tulonhankkimismeno ja sen verovähennysoikeus pitää säilyttää. Hallituksen tulisi päätöksillään edistää työehtosopimustoimintaa ja työmarkkinoiden toimivuutta.

– Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto toimii ansiotulojen alentamista vastaan, mikä antaa kuvan palkansaajavastaisesta politiikasta, kuten tekevät aiemmatkin työelämäheikennykset. Päätös tulee arvioida uudelleen. Parempi tapa olisi kohdentaa verovaikutukset yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuottoihin eikä yksittäisiin palkansaajiin, Löfgren korostaa.

Osaaminen ja koulutus huomioitiin, mutta ei riittävästi

Hallitus linjasi puoliväliriihessä edistävänsä koulutustason nostamista niin, että 50 prosentilla nuorista ikäluokista olisi korkeakoulututkinto.

– Leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu. Aloituspaikkojen lisäämisen ja perusrahoituksen leikkaamisen yhdistelmä on kestämätöntä politiikkaa. Tämä osoittaa, että osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitsemme hallituskaudet ylittävän, pitkäjänteisen suunnitelman, jota valmisteltaisiin parlamentaarisesti, Löfgren sanoo.

Päätökset työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta jäivät tekemättä  

– Meille Akavassa oli pettymys, että maahanmuuton edistämisestä ei tehty päätöksiä. Tarvitsemme korkeakouluihin enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja työelämään lisää kansainvälisiä asiantuntijoita ja erityisosaajia, Löfgren painottaa.

– Oli hyvä, että yhdistelmävakuutuksesta tehtiin riihessä päätös, sillä palkansaaja- ja yrittäjätulojen yhdistäminen työttömyysturvassa on tärkeää yhä useammalle, Löfgren huomauttaa.

– Puoliväliriihessä päätettiin henkilöstön hallintoedustuksen laajentamisesta. Tässä askeleet ovat oikeansuuntaisia, joskin vaatimattomia. Hallintoedustusta tulisi soveltaa jo 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin, Löfgren toteaa.

– Meille Akavassa on pettymys, että työttömyysturvalla opiskelun laajentamisesta ei tehty päätöstä, Löfgren sanoo.