Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene  ry

Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen - T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän

Jaa

Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava perusrahoitusten suhteessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Hallitus kohdentaa viimein perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan myös ammattikorkeakouluille. Rahoitus toteutuu kuitenkin paljon toivottua pienempänä.   

Ammattikorkeakoulujen tehtäviä on koko niiden olemassaolon ajan jatkuvasti kasvatettu ja tavoitteita muutettu kunnianhimoisemmiksi. Rahoitus on kuitenkin vähentynyt 200 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt perusrahoitusta leikataan taas lisää, vuositasolla useita kymmeniä miljoonia euroja, joista osa on pysyvää rahoitustason laskua. 

T&K-panostukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ovat pieniä. Tämä on vastoin näkemystä, jossa korkeakoulut ovat merkittäviä toimijoita Suomen kasvun ja elinvoiman vauhdittamisessa. Tilannetta vaikeuttavat koulutustason nostopaine ja koulutuksesta tehtävät perusrahoituksen leikkaukset.

- Ilo T&K-panosten kasvamisesta ammattikorkeakouluille jää pieneksi, kun samalla koulutuksesta leikataan. Osaavan työvoiman saatavuus tulee T&K-tavoitteiden vaikuttavuuden esteeksi ja kalliit investoinnit ovat vaarassa valua hukkaan, varoittaa Arenen puheenjohtaja, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Erityisesti ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitus on jäänyt vähäiseksi. Vuoden 2025 talousarviossa yliopistoille kohdennettu T&K-rahoitus kasvoi 162 miljoonaa euroa, kun taas ammattikorkeakoulujen vain 2,2 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoitus on jo lähtökohdiltaan ammattikorkeakouluissa vain murto-osa yliopistojen rahoituksesta, vaikka se on myös ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä, oman profiilinsa mukaisesti toteutettuna.

- Ammattikorkeakoulut ovat työelämäläheisiä ja ne edistävät yritysten tutkimus- ja kehittämistyötä laaja-alaisesti, tehokkaasti ja kysyntälähtöisesti. Suomen elinvoimaa vahvistavan soveltavan tutkimuksen uudistamisen potentiaali on nimenomaan ammattikorkeakouluissa, kuvaa Konkola. 

Korkeakoulujen perusrahoituksen epäsuhta lisää leikkausten aiheuttamia ongelmia. Yliopistojen saama perusrahoitus on kaksinkertainen verrattuna ammattikorkeakoulujen saamaan rahoitukseen. Tämä on erityisen kohtalokasta siksi, että ammattikorkeakoulujen koulutusvastuu on kasvanut voimakkaasti, ja ammattikorkeakouluissa aloittaa jo 2/3 uusista korkeakouluopiskelijoista. Koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää myös ammattikorkeakoulussa korkealaatuista, omaan profiiliin pohjautuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämän pohjalta tapahtuu myös nopeatempoisempi innovaatiotyö, mikä onkin nimenomaiseesti ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Laaja joukko järjestöjä: Suomen talouden kasvu vaatii lisää korkeakoulutettuja osaajia28.2.2025 12:03:43 EET | Tiedote

Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Järjestöt toteavat yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.

Suomen talouskasvu ja tuottavuus pysähtyvät ilman lisäpanostuk-sia korkeakoulutukseen – ammattikorkeakouluilla on erityinen rooli Suomen osaamistason nostajana14.2.2025 09:51:55 EET | Tiedote

Suomi tarvitsee nopeita toimia kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028 vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Puoliväliriihessä tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistää myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. T&K-rahoitusta tulee kanavoida suoraan ammattikorkeakouluille parlamentaarisen vahvan tahdon mukaisesti. Pelkkä hankerahoitus ei mahdollista ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämistä ja uusien yritysten tukemista tutkimuksessa, kehittämisessä ja kasvussa. Kasvu ja hyvinvointi syntyvät vain korkealla osaamisella. Sitä tuotetaan kustannustehokkaimmin korkeakouluissa tutkimuksella ja koulutuksella.

Eduskunnan TAKKI-verkosto: Suomi tarvitsee parlamentaarisen sitoumuksen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi3.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye