Suomalainen Tiedeakatemia kutsui uusia jäseniä

Tämän vuoden kevätkokouksessa 25.4.2025 Suomalaiseen Tiedeakatemiaan kutsuttiin 33 alansa huippututkijaa varsinaiseksi jäseneksi ja kuusi ulkomaiseksi jäseneksi.

Uudet varsinaiset jäsenet edustavat laajalti suomalaista tieteen kenttää ja työskentelevät kahdekassa kotimaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Lisäksi uusista jäsenistä yksi työskentelee ulkomailla.

Uudet jäsenet 2025

Matemaattis-luonnontieteellinen osasto

Katriina Aalto-Setälä on fysiologian professori Tampereen yliopistossa. Hän yhdistää tutkimuksissaan molekyylibiologiaa ja kliinistä kardiologiaa. Hän on muun muassa osoittanut potilasperäisten solujen lääkevasteiden yhteyden kliinisiin löydöksiin.

Vincenzo Cerullo on biologisten lääkkeiden kehittämisen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tunnettu erityisesti immunoviroterapian ja geeniterapian alojen kansainvälisenä edelläkävijänä.

Laura Elo on laskennallisen lääketieteen professori Turun yliopistossa ja kansainvälisesti tunnustettu biometriikan ja koneoppimisen asiantuntija biolääketieteessä. Hänen tutkimuksensa yhdistää tilastollisia ja laskennallisia menetelmiä korkean läpäisykyvyn terveystiedon analyysiin, erityisesti autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskin arvioinnissa.

Mircea Guina on fotoniikan professori ja Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen johtaja Tampereen yliopistossa. Hän on yksi Euroopan johtavia optoelektroniikan tutkijoita. Guinan tutkimus on edistänyt fotoniikan ja kvanttiteknologian kehitystä Suomessa.

Juho Hamari on pelillistämisen professori Tampereen yliopistossa. Hän on ollut keskeisessä roolissa pelillistämisen vakiinnuttamisessa omaksi monitieteiseksi tutkimusalakseen. Hamarin monitieteinen tutkimus yhdistää taloustiedettä, informaatioteknologiaa ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta.

Anu Kantele-Häkkinen on infektiosairauksien professori Helsingin yliopistossa, HUSin ylilääkäri sekä Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin perustaja ja johtaja. Hänen tutkimuksensa kattaa laajasti globaaleja terveysaiheita, kuten antibioottiresistenssin, rokotteet ja trooppiset taudit. Kantele toimii erityisesti globaaleihin terveysuhkiin ja vähäosaisiin keskittyvän tutkimuksen edistäjänä.

Veli-Matti Kerminen on aerosolifysiikan professori Helsingin yliopistossa ja yksi ilmakehätieteiden johtavista asiantuntijoista Suomessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy ilmakehän aerosolien syntyyn, käyttäytymiseen ja ilmastovaikutuksiin, ja hän on osallistunut myös IPCC:n ilmastoraportin kirjoittamiseen.

Matti Kummu on vesivarojen tutkimuksen ja kestävän kehityksen professori Aalto-yliopistossa, ja hänen tutkimuksensa keskittyy veden niukkuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin globaaliin ruokaturvaan. Kummu kuuluu maailman viitatuimpiin ympäristötutkijoihin. Hänen työnsä tukee ratkaisuja kestävän luonnonvarojen hallinnan haasteisiin.

Heidi Kuusniemi on Vaasan yliopiston tietotekniikan professori ja satelliittinavigoinnin osa-aikainen tutkimusprofessori Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy paikannusteknologioihin, satelliittinavigointiin ja niiden sovelluksiin muun muassa arktisessa liikenteessä ja kyberturvallisuudessa.

Harri Lipsanen on Aalto-yliopiston professori ja yksi suomalaisen nanoteknologian tutkimuksen uranuurtajista. Hän on ollut keskeisessä roolissa alan kansallisen infrastruktuurin rakentamisessa, ja hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi grafeenin, kvanttiteknologian ja 2D-materiaalien tutkimukseen.

Satu Mustjoki on Helsingin yliopiston translationaalisen hematologian professori, jonka tutkimus keskittyy T-solumutaatioihin, verisyöpiin ja syövän immunologiseen mikroympäristöön. Hän on tehnyt merkittäviä löydöksiä, joilla on ollut vaikutusta muun muassa taudinkuvien luokitteluun ja hoitostrategioiden kehittämiseen.

Ari Pekka Mähönen on Helsingin yliopiston kasvimolekyylibiologian professori, jonka tutkimus keskittyy erityisesti puuvartisten kasvien kehitysbiologiaan ja hiilinielujen toimintaan. Hän on tunnettu työstään juuren ja johtosolukon kehityksestä.

Matti Nykter on Tampereen yliopiston bioinformatiikan professori ja johtava asiantuntija syöpägenomiikassa. Nykterin tutkimus keskittyy erityisesti aivo- ja eturauhassyöpien genomisiin mekanismeihin.

Pekka Pankka on Helsingin yliopiston matematiikan professori ja keskeinen vaikuttaja geometrisen analyysin ja erityisesti kvasisäännöllisten kuvausten tutkimuksessa. Hänen työnsä on tuottanut läpimurtoja muun muassa kuvausten arvojenjakautumisen ja elliptisten monistojen luokittelun alueilla.

Eveliina Peltola on Aalto-yliopiston apulaisprofessori, jonka tutkimus yhdistää todennäköisyysteorian ja matemaattisen fysiikan. Hän on erityisesti keskittynyt SLE-käyriin ja konformikenttäteoriaan.

Kirsi Pietiläinen on Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori ja ylilääkäri HUSin Painonhallintatalossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee lihavuuden biologisia mekanismeja ja hoitomuotoja, ja hänellä on pitkä kokemus alan kliinisestä ja akateemisesta työstä.

Mari Pihlatie on Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteen professori, joka tutkii kasvihuonekaasujen vaihtoa maa- ja metsäekosysteemeissä sekä soilla. Hänen tutkimuksensa yhdistää maaperätiedettä, kasvien fysiologiaa ja ilmakehätieteitä, ja se keskittyy erityisesti metaanipäästöihin ja maatalouden ilmastovaikutuksiin.

Jouni Pulliainen on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja Suomen johtava asiantuntija satelliittikaukokartoituksen ympäristösovelluksissa. Hän on kehittänyt uraauurtavia menetelmiä lumen, maaperän kosteuden ja metsien biomassan seurantaan erityisesti mikroaaltosatelliittihavaintojen avulla.

Robin Ras on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hän tutkii pintojen ominaisuuksia, erityisesti nesteiden käyttäytymistä pinnoilla, ja on saavuttanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia esimerkiksi superhydrofobisissa materiaaleissa.

Paulina Salminen on Turun yliopiston kirurgian professori ja Tyksin kirurgian ja gastrokirurgian ylilääkäri. Hän johtaa useita laajoja monikeskustutkimuksia, jotka ovat vaikuttaneet hoitokäytäntöihin muun muassa umpilisäkkeen tulehduksen ja lihavuuden hoidossa.

Ville-Veikko Telkki on Oulun yliopiston NMR-spektroskopian professori. Hän kehittää kokeellisia NMR-menetelmiä ja soveltaa niitä erityisesti materiaalitutkimukseen. Telkin työ on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi Laplace NMR -spektroskopian ja vihreän siirtymän materiaalitutkimuksen kehitykseen.

Rami Vainio on Turun yliopiston avaruusfysiikan professori. Hänen tutkimuksensa keskittyy Auringon hiukkaspurkausten kiihtymiseen ja leviämiseen sekä avaruussäteilyn mallintamiseen. Vainio on ollut mukana useissa satelliittimissioissa ja kehittänyt keskeisiä malleja aurinkohiukkasten dynamiikan ymmärtämiseksi.

Humanistinen osasto

Titus Hjelm on uskontotieteen professori Helsingin yliopistossa ja kansainvälisesti tunnettu uskontososiologian asiantuntija. Hänen tutkimuksensa keskittyy uskonnon ja politiikan suhteisiin, uskonnon yhteiskunnalliseen rooliin sekä uskontolukutaidon kysymyksiin.

Marjo Kaartinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muassa uuden ajan alun uskonnollista kulttuuria, rasismin historiaa ja kulttuurihistorian metodologiaa.

Riitta Katila on tuotantotalouden professori Stanfordin yliopistossa ja kansainvälisesti palkittu strategia- ja yrittäjyystutkija. Hänen työnsä keskittyy innovaatioverkostoihin, teknologiastrategiaan ja organisaatioiden päätöksenteon ja muutoksen mekanismeihin.

Päivi Leino-Sandberg on transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopistossa ja yksi kansainvälisesti arvostetuimmista eurooppaoikeuden tutkijoista. Hänen työnsä yhdistää oikeustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä metodologiaa, ja se käsittelee muun muassa EU-oikeuden rakenteita, avoimuutta ja päätöksentekoa.

Paavo Leppänen on psykologian professori Jyväskylän yliopistossa, joka tutkii lasten oppimisen ja mielenterveyden yhteyksiä. Hänen tutkimuksensa keskittyy neurokehityksellisiin vaikeuksiin, kuten lukemisen ja tarkkaavaisuuden haasteisiin, hyödyntäen monipuolisia neurotieteellisiä ja käyttäytymismenetelmiä.

Eeva Luhtakallio on sosiologian professori Helsingin yliopistossa ja tunnettu demokratian, poliittisen osallistumisen ja arjen kansalaisuuden tutkija. Eeva Luhtakallio tutkii erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja politisaation prosesseja, eli kuten miten yksittäiset teot ja ihmiset muokkaavat demokratiaa ja miten visuaalinen yhteiskunnallinen osallistuminen vaikuttaa poliittiseen kulttuuriin.

Sami Moisio on aluesuunnittelun ja aluepolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja kansainvälisesti tunnustettu yhteiskuntien tilallisen järjestäytymisen ja geopolitiikan tutkija. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muassa tietointensiivisen talouden, kaupungistumisen ja valtioiden tilallisen muutoksen dynamiikkaa.

Franklin Obeng-Odoom on globaalin kehitystutkimuksen professori Helsingin yliopistossa ja kansainvälisesti palkittu kaupunki- ja kehitystaloustieteilijä. Hänen tutkimuksensa keskittyy muun muassa eriarvoisuuteen, kaupungistumiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Olli Pyyhtinen on sosiologian professori Tampereen yliopistossa ja kansainvälisesti tunnustettu yhteiskuntateorian tutkija. Hänen työnsä käsittelee muun muassa jätteeseen, monilajisiin suhteisiin ja lahjan käsitteeseen liittyviä kysymyksiä. Pyyhtisen filosofisesti suuntautunut ja taiteeseen kytkeytyvä tutkimus on ollut keskeinen osa yhteiskuntatieteiden relationaalista ja posthumanistista käännettä.

Janne Tukiainen on taloustieteen professori Turun yliopistossa ja johtava politiikan taloustieteen asiantuntija Suomessa. Hänen tutkimuksensa yhdistää taloustieteellisiä menetelmiä ja poliittisen päätöksenteon analyysiä hyödyntäen suomalaisia rekisteriaineistoja ja kvasi-kokeellisia asetelmia.

Marja Vierros on kreikan kielen ja papyrologian professori Helsingin yliopistossa ja kansainvälisesti tunnustettu antiikin kaksikielisyyden ja kielivariaation tutkija. Hänen työnsä keskittyy erityisesti ptolemaiolais- ja roomalaisaikaisen Egyptin papyrusaineistoon, jonka kieltä hän on analysoinut digitaalisin menetelmin. Vierros on kehittänyt uusia tutkimustyökaluja kreikankielisten papyrusten kieliopilliseen analyysiin.

Ulkomaiset jäsenet

Jussi Hanhimäki on on kansainvälisen historian ja politiikan professori Geneva Graduate Institutessa Sveitsissä. Hän on kansainvälisesti arvostettu kylmän sodan ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tutkija, jonka tuotanto ulottuu Kissingerin politiikasta transatlanttisiin suhteisiin ja nykyisiin kriiseihin.

Maarten de Hoop on soveltavan matematiikan professori Rice Universityssä Yhdysvalloissa ja laajasti tunnustettu alan keskeinen vaikuttaja kuvantamisen matematiikassa ja käänteisongelmien tutkimuksessa. Hänen työnsä kattaa muun muassa seismologian, elastisten yhtälöiden ja koneoppimisen sovelluksia. De Hoop tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa.

Mikko Karttunen on materiaalifysiikan professori Western Universityssä Kanadassa, ja hänen tutkimuksensa yhdistää laskennallista fysiikkaa, kemiaa ja biofysiikkaa. Hän on kehittänyt laajasti käytettyjä simulaatiomenetelmiä sekä soveltanut niitä muun muassa pehmeiden materiaalien, solukalvojen ja biomolekyylien tutkimukseen. Karttunen on myös aktiivisesti edistänyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa.

Charles M. Marcus on Washingtonin yliopiston professori ja yksi maailman johtavista kvanttiteknologian tutkijoista, erityisesti kvanttilaskennan ja topologisten materiaalien alalla. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden ja instituutioiden kanssa.

Emma Rusi Master on Toronton yliopiston professori ja Aalto-yliopiston vieraileva professori, joka on ansioitunut biotekniikan tutkija erityisesti entsyymitutkimuksessa ja biomassan muokkauksessa. Hän on edistänyt merkittävästi suomalaisen proteiiniteknologian ja biotalouden tutkimusta, toiminut useiden EU- ja Suomen Akatemian hankkeiden johtajana ja kouluttanut laajasti nuoria tutkijoita sekä Suomessa että Kanadassa.

Zheng Yan on kiinalaisen Xidianin yliopiston professori ja Aalto-yliopiston dosentti, joka on erikoistunut luottamuksenhallintaan, tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan. Yan on vaikuttanut merkittävästi luottamusteknologian kehitykseen tarkastelemalla näitä teemoja kokonaisvaltaisesti ja toisiinsa kytkeytyvinä ilmiöinä.