Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia

19.1.2026 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää.
Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää.

Suomen julkiseen talouteen kohdistuu merkittäviä ja pitkäkestoisia rahoituspaineita muun muassa väestön ikääntymisen, eläkemenojen sekä maanpuolustuksen menolisäysten kautta. Nämä paineet pakottavat pohtimaan menojen priorisointitarpeen lisäksi sitä, miten julkista taloutta tulisi rahoittaa.

Jos julkisen talouden sopeuttamisessa joudutaan veronkorotusten tielle, on keskeistä ymmärtää, mistä veroista aiheutuu suurimpia haittoja yhteiskunnalle. Kaikki verot eivät ole yhtä kalliita yhteiskunnalle, ja veropolitiikan painopisteillä voi olla merkittäviä seurauksia hyvinvointiin. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-Muistiossa ”Verotuksen kustannukset yhteiskunnalle – politiikkasuosituksia Suomelle” (Etla Muistio 172), joka perustuu laajempaan tutkimusraporttiin “Verotuksen kustannukset yhteiskunnalle: mitä Suomessa käytettyjen verojen haitallisuudesta tiedetään” (Etla Raportti 172). Verotuksen asiantuntijan, tutkimuspäällikkö VTT Olli Ropposen laatimassa raportissa on tarkasteltu Suomessa käytössä olevia keskeisiä veromuotoja sekä niiden tuomia hyötyjä suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin.

Keskeinen havainto on, että verotukseen reagoidaan muuttamalla käyttäytymistä, mikä vaikuttaa suoraan veropohjaan. Mitä voimakkaammin käyttäytyminen muuttuu, sitä suurempi on yhden kerätyn veroeuron todellinen kustannus yhteiskunnalle.

─ Veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää. Sen sijaan esimerkiksi arvonlisävero on keskimäärin vähemmän haitallinen, toteaa Etlan Olli Ropponen.

Ylimpien marginaaliveroasteiden (yli 55%) korottaminen tilanteessa, jossa verotuotot laskevat ja verotaakka kasvaa, on haitallista paitsi veronmaksajan, myös yhteiskunnan kannalta.

Solidaarisuusveroa ei olisi pitänyt ottaa käyttöön

Eri veromuotojen välillä on suuria eroja hyvinvointivaikutuksissa. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois pääomatuloverotuksesta kohti arvonlisäveroa parantaisi verojärjestelmän tehokkuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia.

─ Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä. Myös pääomatuloveron haitallisuus tulisi huomioida päätöksenteossa. Tulosten perusteella myöskään solidaarisuusveroa ei olisi pitänyt ottaa käyttöön vuonna 2013, sillä sen käyttöönotto laski verotuottoja, Etlan Ropponen sanoo.

Muiden verojen kohdalla sopivimman politiikkatoimen valinta palautuu Ropposen mukaan arvostamiskysymyksiin ja sen tulisi ottaa huomioon, että yksilön hyödyt poikkeavat yhteiskunnan hyödyistä.

Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Tutkimuksen sisältö tiivistetysti:

  • Veronkorotusten haitallisuudessa on suuria eroja: Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle.
  • Korkeat marginaaliverot ja pääomatulovero ovat kalleimpia: Erityisesti ylimpien ansiotuloveroasteiden korottaminen ja pääomatuloverotus ovat yhteiskunnalle haitallisimpia, sillä ne muuttavat talouden toimijoiden käyttäytymistä voimakkaammin kuin muut verot.
  • Jos verotusta joudutaan kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Ylimpien marginaaliveroasteiden (yli 55%) korottaminen tilanteessa, jossa verotuotot laskevat ja verotaakka kasvaa, on haitallista paitsi veronmaksajan, myös yhteiskunnan kannalta. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava eli niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye