Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset

6.3.2026 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen. 

Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita, todetaan tuoreessa Etlan Muistiossa. Kuva: Midjourney
Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita, todetaan tuoreessa Etlan Muistiossa. Kuva: Midjourney

Suomalaisyritysten rahoitusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. EKP:n kyselyaineistojen tietoihin perustuen rahoituksen saatavuus on kiristynyt Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa keskimäärin. 

Tänään julkaistun Etla Muistion ”Suomessa toimivien yritysten rahoituksen saatavuus hiljattain heikentynyt: Varsinkin tulevan kasvun kannalta keskeisimmät yritykset vaikeuksissa” (Etla Muistio 176) mukaan rahoituksen saatavuuden kiristyminen näkyy erityisen voimakkaasti juuri kasvu- ja innovaatiovetoisissa yrityksissä, joilla on merkittävä rooli Suomen talouden tulevaisuuden kasvun kannalta. Samaan aikaan suomalainen rahoitusjärjestelmä on edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen, mikä soveltuu huonosti aineettomiin investointeihin, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen perustuvan kasvun luomiseen. 

─ Suomen heikentynyttä yritysrahoitusympäristöä selittävät kolme keskeistä tekijää: heikompi talouskehitys suhteessa verrokkimaihin, pankkien muuttunut suhtautuminen toimialakohtaisiin riskeihin sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien geopoliittisten riskien kohdentuminen Suomeen voimakkaammin kuin muihin maihin, sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen

Painopiste oman pääoman ehtoisen rahoituksen suuntaan 

Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita. Rahoitusjärjestelmää tulisikin Etlan Rouvisen mukaan kehittää markkinaehtoisemman rakenteen suuntaan, eli enemmän kohti oman pääoman ehtoista rahoitusta pankki- ja velkakeskeisen mallin sijaan. 

─ Julkisen rahoituksen keinot, kuten Finnveran mikroyrityksille suuntaamat kasvulainat, ovat helpottaneet tilannetta, mutta samalla herää kysymys yksityisen sektorin kutistuvasta roolista. Julkisen yritysrahoituksen määrän kasvu ei kuitenkaan voi korvata yksityisen rahoituksen roolia ja sen luonteeseen kuuluvaa ohjaavuutta sekä valikoivuutta, Rouvinen huomauttaa. 

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen välttämätöntä 

Suomen nykyinen yritysrahoitusjärjestelmä on rakentunut ”vanhojen ja vakaiden” yritysten ehdoilla. Talouden uudistuessa ja aineettomien investointien merkityksen kasvaessa järjestelmän pitäisi uudistua. 

─ Tuleva kasvu rakentuu yhä keskeisemmin aineettomien investointien varaan, mutta nykyinen järjestelmä soveltuu parhaiten aineellisten tukemiseen. Suomen pitkän aikavälin kasvun ja yrityskentän luovan uudistumisen kannalta ratkaisevaa on, että rahoitusympäristömme tukisi nykyistä paremmin uutta luovia ja riskiä ottavia yrityksiä – eikä vain jo ennestään vahvoja, pääosin aineellisiin investointeihin keskittyviä yrityksiä, Petri Rouvinen summaa. 

Muistion laatimiseen osallistunut GOS Groupin toimitusjohtaja Matias Kaila toteaa:  

─ Suomen pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää olisi kyllä syytä kehittää omaa pääomaa painottavaan suuntaan mutta myös velkarahoituksen olisi suotavaa täydentyä kehittyneemmillä ja riskinottokykyisemmillä vaihtoehdoilla, joihin usein liittyy oman pääoman ehtoista rahoitusta muistuttavia piirteitä.  

Nyt julkaistu Etla Muistio liittyy Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamaan Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa -tutkimushankkeeseen. 

Rouvinen, Petri – Kaila, Matias – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Suomessa toimivien yritysten rahoituksen saatavuus hiljattain heikentynyt: Varsinkin tulevan kasvun kannalta keskeisimmät yritykset vaikeuksissa (Etla Muistio 176)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye