Väitös: Koiran mahlaukun helikobakteeri voi tarttua ihmiseen

Kondadin väitöstutkimuksen tavoitteena on saada yleisemminkin tietoa molekyylitason ominaisuuksista, joita bakteeri tarvitsee, jotta se pystyy siirtymään eri lajien välillä kuten koiran ja ihmisen välillä.

H. bizzozeronii   on  koiran helikobakteerilaji,  joka  on myös onnistuttu viljelemään potilaiden biopsianäytteistä. Sen sijaan H. pylori tarttuu ainoastaan ihmisestä ihmiseen. Genomitutkimuksen avulla verrattiin ihmispotilaasta eristetyn H. bizzozeronii kannan eroja ja samanlaisuutta H. pylorin kanssa sekä myös muihin eläinten mahalaukussa leviäviin helikobakteerilajeihin, joista koko genomitason tietoa oli saatavilla. Kondadi havaitsi, että, vaikka H.bizzozeroniin  ja H. pylorin genomit ovat samankokoisia, H.bizzozeroniilla  on geneettisesti paljon laajempi metabolinen kapasiteetti ja muita ominaisuuksia, joiden avulla se voi levitä useampaan lajiin kuin H. pylori.

Lisäksi Kondadin tutkimuksessa verrattiin erään gastriittipotilaan biopsianäytteistä eri aikoina eristettyjen H. bizzozeronii populaatioiden genomitason monimuotoisuutta ja erityisesti sitä, miten epäonnistunut antibioottiterapia vaikutti populaatioihin. Metronidatsoli kuului yhtenä antibioottina käytettyyn terapiaan. Kondadin tutkimukset osoittavat, että potilaan kanta on vastustuskykyinen metronidatsolille.  Pitkäkestoinen  (kymmeniä vuosia) infektio edellyttää geneettistä sopeutumista, joka saavutetaan  genomin monimuotoisuuden avulla. Tutkimuksen valossa antibioottiterapia aiheutti äkillisen populaatiokoon pienenemisen ja samalla valikoitumisen. ,Tämän  seurauksena tietty alapopulaatio pääsi lisääntymään ja tuloksena saatiin bakteeripopulaatio, jossa oli vähemmän monimuotoisuutta kuin ennen terapiaa, ja jossa tietyt mutaatiot olivat muuttuneet vallitseviksi. Edelleen Kondari havaitsi, että metronidatsoliresistenssi liittyi  rdxA-geenin sytosiiniemäksen  toistojakson pituuden  palautuvaan vaihteluun (C:8/9), joka tarkoittaa, että metronidatsolia ei voi käyttää näiden bakteereiden  aiheuttamien infektioiden hoidossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kondadin väitöskirjatyön tutkimukset tuovat merkittävästi uutta tietoa eläinten mahalaukun helikobakteerien (”non-H.pylori gastric Helicobacter spp.”) geneettisistä taudinaiheuttamisominaisuuksista, jotka liittyvät ihmisten gastriiteihin. Tästä aiheesta on hyvin vähän aikaisempia tutkimuksia.

Kondadin tutkimuksessa saatiin myös uutta tietoa genomitason mekanismeista, jotka auttavat ymmärtämään toisaalta mahalukussa asustelevien helikobakteerien isäntäspesifisyyttä ja toisaalta eräisiin lajeihin liittyvää zoonottisuutta.

MSc Pradeep Kondadi väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Päärakennuksen luentosali 5, Fabianinkatu 33) pe 25.10. klo 12 aiheesta:
"Genomics and functional genetics of the zoonotic pathogen Helicobacter bizzozeronii” Tutkimus kuuluu ympäristöhygienian alaan.