Väitös: Suomenpystykorvilla on kuvattu uudentyyppinen perinnöllinen epilepsia

Viitmaan mukaan 5,3 % suomenpystykorvista esiintyy epilepsiaa ja urokset ovat alttiimpia sairastumaan epilepsiaan. Kohtaukset alkavat suomenpystykorvilla keskimäärin kolmen vuoden iässä, kohtauksia on keskimäärin kolmesti vuodessa, ja niiden tyypillinen kesto on 12 minuuttia. Rodulle tyypillisiä olivat paikallisalkuiset kohtaukset, joihin liittyy tavallisesti käytösmuutoksia ja autonomisia oireita, kuten oksentelua ja kuolaamista. Kohtausten yleistyminen voi viitata epilepsian etenemiseen, vaikka pystykorvien epilepsian kulku on yleensä hyvänlaatuinen. Suomenpystykorvien idiopaattisen epilepsian perinnöllisyysasteen arvio (0.22) selittyy parhaiten usean geenin mallin avulla.Viitmaan väitöstyön epidemiologinen tieto perustuu 2141 suomenpystykorvan tietoihin ja esiintyvyys 2069 elossa olevan Suomenpystykorvan tietoihin.

Vaikkakin Suomenpystykorvien epilepsialle tyypillisiä ovat paikalliset kohtaukset, Viitmaan tutkimuksessa korkeakenttämagneetilla tehtyjen tutkimuksien perusteella kyseessä on epilepsia, jossa ei havaita aivoissa rakenteellisia muutoksia. Harvakseltaan voidaan kuitenkin havaita palautuvia, kohtausten seurauksena syntyneitä muutoksia aivoissa.

EEGn merkitys koirien kliinisissä epilepsiatutkimuksissa vähäinen
Viitmaa havaitsi epilepsiaa sairastavien suomenpystykorvien aivosähkökäyrässä kohtausten välillä epileptistä aktiivisuutta harvemmin (20 %) kuin on raportoitu aiemmin. Tietyntyyppistä epänormaalia aktiivisuutta havaittiin myös terveillä pystykorvilla, mutta löydöksen kliininen merkitys on tuntematon. Uneen liittyvää aktiivisuutta, joka voidaan helposti tulkita virheellisesti epileptiseksi aktiivisuudeksi, todettiin sekä terveillä että sairailla koirilla. Aivosähkökäyrän kvantitatiivisessa tulkinnassa havaittiin merkittäviä eroja riippuen terveysstatuksesta tai lääkityksestä.

Aivojen glugoosin käytössä esiintyy merkittäviä eroja terveiden ja sairaiden koirien välillä  
Aivojen glukoosinkäyttöä tutkittiin 2-deoksi-2-[18F]fluoro-D-glukoosi (FDG)-PET avulla 11 epileptisellä ja 8 terveellä suomenpystykorvalla. Glukoosinkäytössä todettiin epänormaaliutta tai epäsymmetrisyyttä eri aivoalueilla 82 %:lla epileptisistä ja 50 %:lla terveistä koirista; muutokset erityisesti isoaivojen takaraivonlohkon kuorikerroksen alueella (64 %) liittyivät pystykorvilla epilepsiaan. Epileptisillä koirilla todettiin merkittävästi alhaisemmat glukoosinkäyttöarvot useilla aivoalueilla verrattuna kontrollikoiriin. Isoaivojen kuorikerroksen takaraivonlohkon alhaiset glukoosinkäyttöarvot molemmissa koiraryhmissä ovat aiemmin havaitsematon löydös ja tämä saattaa epäsuorasti viitata alentuneeseen kohtauskynnykseen kyseisellä alueella luonteenomaisena tutkitulle rodulle. Kyvyttömyys havaita merkittäviä eroja epileptisten ja kontrolliryhmien välillä valkeaan ainekseen suhteutetuissa glukoosinkäyttöarvoissa ja vasen-oikea epäsymmetria-indekseissä voi liittyä käytettyihin menetelmiin.

Viitmaan tutkimuksen tuloksiin perustuen suomenpystykorvien epilepsia luokitellaan idiopaattiseksi epilepsiaksi, koska aivojen magneettikuvauksessa ei havaita muutoksia ja epilepsia on perinnöllinen kyseessä olevalla rodulla. EEG ja FDG-PET viittaavat takaraivonlohkon osallisuuteen, vaikkakin myös laajempi taaimmaisten aivoalueiden mukanaolo on mahdollinen pystykorvien epilepsian synnyssä.

FDG-PET tutkimus tarkempi menetelmä pystykorvien epilepsia-tutkimuksissa kuin EEG
EEG ja FDG-PET visuaalinen analyysi voivat tukea idiopaattisen epilepsian diagnoosin tekemistä koirilla. Vaikkakin EEG:n tuoma diagnostinen apu koirilla näyttää olevan alhaisempi kuin aiemmin on ehdotettu, se on ensisijainen menetelmä jokapäiväisessä kliinisessä työssä.  FDG-PET on hyödyllinen menetelmä tutkimusmielessä arvioitaessa epileptisiä koiria, ja siinä hypometabolisten alueiden visuaalinen havaitseminen antaa parhaimman herkkyyden. EEG ja FDG-PET tulosten kvantitatiivinen arviointi voi olla hyödyllistä, mutta niitä tulisi käyttää rinnakkain visuaalisen analyysin kanssa.

DVM Ranno Viitmaa väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin luentosali, Snellmaninkatu 3) pe 15.11. klo 12 aiheesta:

"Idiopathic epilepsy in Finnish Spitz dogs - Epidemiological, clinical and diagnostic aspects”.

Tutkimus kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.

Väitöskirjan elektroninen versio https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41571