Ällöttäviä kylmiä väreitä ja aggressioita – tuore tutkimus selvitti vastenmieliseen musiikkiin liittyviä tunteita
Psychology of Music -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusartikkelissa analysoitiin ihmisten omia kuvauksia vastenmielisen musiikin kuuntelukokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 102 18–65-vuotiasta vapaaehtoista. Vastaajien joukossa oli sekä muusikkoja että ei-musiikillisesti harrastuneita vastaajia.
Avoimista kuvauksista tunnistettiin analyysissä kaksi kuuntelijatyyppiä, joista toinen reagoi vahvasti vastenmieliseen musiikkiin ja toiselle kokemus oli sävyltään neutraalimpi. Aineiston perusteella vahvojen negatiivisten kokemusten aiheuttajiksi paljastuivat musiikin laukaisemat epämiellyttävät fyysiset reaktiot ja keholliset tuntemukset, kuulijan omaelämäkerralliset tekijät liittyen esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja esteettisiin mieltymyksiin sekä kuuntelukonteksti.
Vastenmielisen musiikin kuuleminen saattoi johtaa joillakin suoranaiseen vihaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, joka pahimmillaan purkaantui muihin ihmisiin, tai vaihtoehtoisesti haluun suojautua tai paeta tilanteesta, jossa musiikki soi.
– Musiikin positiivinen potentiaali on tutkimusnäytönkin perusteella toki kiistatonta, mutta sen negatiivisia vaikutuksia ymmärrämme vielä sangen huonosti, tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Musiikki todellakin voi laukaista joissakin kuulijoissa melko alkukantaisen ”taistele tai pakene” -reaktion. Tutkimuksemme kiinnostavimpia löydöksiä olivatkin negatiivisten tunteiden ohella niiden yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Monet vastaajat myös kertoivat hieman häpeilevänsä vahvaa reagointiaan näennäisesti niinkin harmittomaan asiaan kuin musiikki, Peltola kertoo.
– Tämä kielii ehkä siitä, että yhteiskunnassamme musiikki nähdään automaattisesti viihdyttävänä ja mielihyvää tuottavana asiana, joten siihen liittyviä muunlaisia kokemuksia voidaan pitää poikkeavina tai jollakin tavalla vääränlaisina, Peltola jatkaa.
Musiikinkuuntelun mahdollisia haittoja onkin tutkijoiden mukaan syytä selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Positiiviset tunnekokemukset ja musiikin hyvää tekevä voima perustuvat kuuntelemisen omaehtoisuuteen ja kuulijan omiin esteettisiin mieltymyksiin. Vastaavia hyötyjä ei saavuteta mitä tahansa musiikkia kuuntelemalla, vaan vaikutukset voivat olla täysin päinvastaiset.
– Musiikille altistaminen esimerkiksi julkisissa tiloissa voi herättää joissakin ihmisissä todella voimakasta vastenmielisyyttä ja stressireaktioita, jotka eivät ainakaan lisää heidän hyvinvointiaan, Peltola arvioi.
Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, +358503854857, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Tutkimusartikkelin tiedot:
Peltola, H.-R., & Vuoskoski, J. K. (2022). “I hate this part right here”: embodied, subjectiveexperiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 50(1), 159–174.https://doi.org/10.1177/0305735620988596
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme