Alueelliset erot huomioitava ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön yhteydessä on tarkasteltu myös ympäristöterveydenhuollon sijoittumista. Selvitysryhmä on ehdottanut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä siirrettäviksi tuleville hyvinvointialueille vuonna 2026.
Kuntaliitto katsoo, että ympäristöterveydenhuollon järjestämistä tulee arvioida toiminta ja vaikuttavuus edellä ja alueelliset erot huomioiden. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulisi eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta säilyttää kuntaperusteisena myös sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen.
Alueelliset erot voidaan parhaiten huomioida mahdollistamalla työnjaosta sopiminen aluekohtaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
Erot alueiden välillä suuria
Kaupungeissa ympäristöterveydenhuollon organisoituminen hyvinvointialueelle hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin. Toimintalähtöisesti kehittyneet yhteistoiminta-alueet ovat jo maakunnallisia siellä, missä ympäristöterveydenhuolto on tarkoituksenmukaisinta järjestää suuremmalla alueella.
Alueelliset erot olisi mahdollista ottaa parhaiten huomioon antamalla kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuus keskenään sopia tehtävän organisoinnista.
- Kaupungeissa yksikön koon kasvattaminen ei tuo enää etuja, vaan hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Ympäristöterveydenhuollon toimintoja tulisi arvioida tehtäväkohtaisesti
Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveydensuojelu- ja tupakkalakien valvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintähuolto. Erityisesti terveydensuojelun synergia kunnan ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja kunnan varautumiseen on ilmeinen.
Kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveyden yhteistyötä ei tulisi rikkoa eri organisaatioihin, vaan niiden tulisi voida jatkaa työtään kunnissa lähellä kehitettäviä kohteita. Kunnassa olisi syytä olla erityisesti omaa rakennusterveysosaamista, joka tukisi kiinteistöjen ylläpidon ja korjauksen suunnittelua.
Eläinlääkintähuollon ja eläintauti- sekä zonoosivalvonnan osalta tehtävien siirto hyvinvointialueille voi olla perusteltua, kuten työryhmä on raportissaan esittänyt. Eläinlääkintähuoltoa tulisikin tarkastella erillään muusta ympäristöterveydenhuollosta.
Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä on selvitetty useasti ja selvitykset osaltaan tukevat ympäristöterveyden säilyttämistä kunnassa (mm. vuonna 2017 laadittu valtioneuvoston selvitys). Kuntaliitto kartoitti kuntien näkemyksiä ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä kyselyllä joulukuussa 2019. Kyselyyn vastanneista kunnista enemmistö, 58 kuntaa, kannattaa ympäristöterveydenhuollon kuntaperusteista järjestämistapaa. Kyselyyn vastasi 104 kuntaa.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Johtaja Jarkko Huovinen, p. 040 531 6655
Ympäristöterveydenhuollon asiantuntija Kaisa Mäntynen, p. 040 703 6475
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain17.4.2025 15:23:04 EEST | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Vice vd-posten vid Kommunförbundet söktes av 1817.4.2025 14:52:58 EEST | Pressmeddelande
Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi haki 18 kiinnostunutta17.4.2025 14:50:11 EEST | Tiedote
Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.
Työllisyystilanteen heikkeneminen kasvattaa kuntatalouden paineita17.4.2025 10:38:57 EEST | Tiedote
Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria16.4.2025 12:12:08 EEST | Tiedote
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. "Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme