Ionisoiva säteily Tšernobylin alueella heikentää myyräkoiraiden siittiöitä ja laskee lisääntymiskykyä
Tšernobylin ydinonnettomuus vuonna 1986 jätti jälkeensä tuhansia kilometrejä kattavan alueen saastunutta maata. Alueesta osa on rajattu turvavyöhykkeeksi, jolla ei suositella jatkuvaa asumista. Tšernobylin alueen säteily tulee pääosin Cesium-137 ja Strontium-90 isotoopeista, jotka ovat gamma- ja beeta-aktiivisia. Tämänkaltainen säteily kykenee läpäisemään ihon, mutta on vielä haitallisempaa hengitettynä tai ravinnon mukana saatuna.
Ionisoivan säteilyn akuutteja vaikutuksia on tutkittu laajasti sekä laboratorio-oloissa että ydinonnettomuuksien ja ydinpommien uhrien avulla. Myös kroonisia säteilyvaikutuksia on tutkittu, mutta pääosin laboratorioeläimillä.
Ionisoivan säteilyn kroonisia vaikutuksia luonnossa on huomattavasti vaikeampi tutkia. Tšernobylin ympäristö tarjoaa tähän mahdollisuuden. Säteilytutkimus Tšernobylin alueella on keskittynyt suurelta osin mutaatioiden tutkimiseen, mutta tämä ei ole ainoa tapa jolla säätely voi alueen lajistoon vaikuttaa. Tšernobylin alueen säteilyn krooniset vaikutukset ovat todennäköisemmin vähäisempiä yksilön kuntoon vaikuttavia tekijöitä
Metsämyyräpoikaset selviävät paremmin, jos emo on kotoisin puhtaalta alueelta
Väitöstutkimuksessa tutkimuksen kohteena olivat metsämyyrät (Myodes glareolus), joita elää runsaasti Tšernobylin metsissä. Tutkimus kohdistui metsämyyrien populaatiokokoon, koiraiden ja naaraiden lisääntymisominaisuuksiin ja poikkeavuuksien etsimiseen yksilöiden ruumiinkoosta ja elinten kasvusta.
Metsämyyräkoirailla havaittiin, että siittiöiden keskiosa on pienempi yksilöillä, jotka oli pyydetty korkean säteilyn alueelta.
”Siittiön keskiosa koostuu mitokondrioista, jotka tuottavat tarvittavan energian siittiöiden liikkumiseen. Tutkin myös siittiöiden uintinopeutta ja havaitsin saastuneilla alueilla elävillä yksilöillä olevan myös merkittävästi enemmän liikkumattomia siittiöitä”, sanoo Kati Kivisaari.
Väitöskirjassa huomattiin myös säteilyn vaikutus naarasmyyriin. Kun säteilyn määrä kasvoi alueilla, naaraiden poikasmäärä oli pienempi kuin naaraiden poikasmäärä puhtailla alueilla.
”Tutkin myös poikasten selviytymistä siirtämällä emoja poikastensa kanssa joko radioaktiiviselta alueelta puhtaalle alueelle tai päinvastoin. Huomasin kokeessa, että poikaset, joiden emo oli kotoisin puhtaalta alueelta selvisivät vieroitusikään paremmin kuin poikaset joiden emo oli saastuneelta alueelta”, sanoo Kivisaari.
Säteily vaikuttaa nostavan myyrien stressitasoja
Ympäristön säteilymäärän noustessa myyräyksilöiden aivojen massa pieneni, kävi ilmi tutkimuksessa. Vastaavasti sydämen ja pernan koko oli suurempi korkean säteilyn alueella. Aivojen tai pään koossa on havaittu pienenemistä myös linnuilla ja apinan poikasilla Tšernobylin ja Fukushiman laskeuma-alueilla.
”Vaikutus voi esimerkiksi olla seurausta jo aivojen kehityksen aikana olevasta resurssipulasta. Pernan koon kasvu voi johtua esimerkiksi lisääntyneestä immuunipuolustuksesta. Tulokset viittaavat siihen, että säteily alueella lisää yksilöiden stressitasoja ja heikentää niiden kykyä selviytyä”, arvioi Kivisaari.
Tutkimus toi uutta tietoa säteilyn vaikutuksista alueen metsämyyräpopulaatioon. Koska metsämyyrät ovat saalislajina useille pedoille, on mahdollista, että yksilömäärän harveneminen alueella rajoittaa myös saalistajapopulaatioiden kasvua.
Tutkimus on julkaistu JYU Dissertations -väitöstutkimusten sarjassa, numero 162, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2019. ISBN 978-951-39-7959-1 (pdf), URN:ISBN:978-951-39-7959-1 ja ISSN 2489-9003
Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7959-1
FM Kati Kivisaaren ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "The effects of ionizing radiation on bank vole in Chernobyl Exclusion Zone" tarkastustilaisuus on lauantaina 30.11.2019 Seminaarinmäellä salissa S212 kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Toni Laaksonen Turun yliopistosta ja kustoksena on dosentti Tapio Mappes Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Kati Kivisaari, kati.kivisaari@jyu.fi, puh. +358 40 776 9519
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta:
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme