Kokkolan suurteollisuusalue - KIP: 75 vuotta teollista tuotantoa

Pitkään Kokkolan suurteollisuusalue koostui kahden valtionyhtiön toiminnoista; Kemirasta ja Outokummusta. Outokumpu hallitsi alueen pohjoista osaa ja Kemira eteläistä. 1990-luvulta lähtien Kemiran ja Outokummun Kokkolassa sijainneet liiketoiminnot ovat vaihtaneet omistajia niin, että nykyään alueella toimii peräti 17 teollisuuslaitosta. Niistä moni on niin sanottuja Kemiran ja Outokummun jälkeläisiä, mutta luvussa on mukana myös uusia toimijoita, kuten suomalainen teollisuuskaasujen tuottaja - Woikoski.

Kemira ja Outokumpu, alueen suuret toimijat

Tuotanto suurteollisuusalueella käynnistyi 1945, jolloin sittemmin Kemiran tehtaina tunnetut valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n tuotantolaitokset otettiin käyttöön. Niiden jälkeen olivat vuorossa saman yhtiön 1962 perustamat natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat. Outokumpu aloitti alueella 1962 rikkitehtaalla ja voimalaitoksella. Myös Outokumpu jatkoi investointejaan Kokkolaan, kun kobolttitehtaan tuotanto käynnistyi 1967 ja sinkkitehtaan kaksi vuotta myöhemmin 1969.

Kemiran osalta isot muutokset käynnistyivät 1990-lopulla, mikä tarkoitti Kemiran toimintojen pilkkoutumista uusiin yhtiöihin. Sen seurauksena esimerkiksi hienokemikaalitehdas, nykyinen CABB Oy, kuuluu saksalaiseen kemianalan konserniin. Suomalaisittain merkittävää oli myös Kemiran lannoitebisneksen myyminen norjalaiselle Yaralle, mukaan lukien Kokkolassa sijaitsevat rehufosfaatti- ja kaliumsulfaattitehtaat. Kaliumsulfaattitehtaan yhteydessä toimineen kalsiumkloriditehtaan uudeksi omistajaksi tuli amerikkalainen TETRA Technologies Inc.

Outokummun tekemissä omistusjärjestelyissä otettiin iso askel 2003, jolloin Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas siirtyi ruotsalaisen Bolidenin omistukseen ja toimii tänä päivänä nimellä Boliden Kokkola. KIP tunnetaan myös koboltin tuotannosta, jota Outokummun jälkeen jatkoi amerikkalaistaustainen OMG Kokkola Chemicals Oy. 2013 OMG myi Kokkolan kobolttitehtaan Freeport-McMoRanille. Vuonna 2019 tapahtui jälleen merkittävä omistajavaihdos, kun Freeport-McMoRan myi noin 60 prosentin osuuden liiketoiminnastaan belgialaiselle Umicorelle.

"Ainutlaatuinen Plug and Play -alue"

Kemiran viimeisenä tehtaanjohtajana Kokkolassa toiminut John Hagnäs ja Outokummulla pitkän työuran muun muassa päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna tehnyt Raimo Harsunen näkevät samalla tavalla syyt KIP:n alueen voimakkaaseen kasvuun. Alueen korkeatasoinen infrastruktuuri sekä runsas palvelu- ja hyödyketarjonta ovat selviä vahvuustekijöitä.
- Aluetta on kehitetty pitkäjänteisesti sekä yhtiöiden että Kokkolan kaupungin toimesta. Kun huomioidaan esimerkiksi kaikki saatavilla olevat palvelut ja hyödykkeet, KIP on kansainvälisesti ainutlaatuinen Plug and Play -alue, John Hagnäs toteaa.
- Alueen koulutustarjonta on turvannut yhtiöille ammattitaitoisen työvoiman ja logistiset yhteydet sekä palvelut ovat erinomaiset. Siinä tärkeässä roolissa on lentokentän lisäksi varsinkin Kokkolan satama, joka on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, Raimo Harsunen jatkaa.

Tänä päivänä KIP:n alueella toimii 17 teollisuuslaitosta ja noin 60 palveluyritystä. Alueen yritykset työllistävät suoraan 2 250 työntekijää. Teollisen tuotannon 75-vuotisjuhlavuosi näkyy myös Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistyksen toiminnassa.
- Pääteemana on kiertotalous ja materiaalitehokkuus, ja erityisesti tuomme näitä asioita esille käytännön esimerkein KIP:n alueelta. Lisäksi elämme vahvasti läsnä kokkolalaisten arjessa, ovathan alueen yritykset merkittävä työllistäjä kaupungissa ja ympäröivässä maakunnassa. Osallistumme tänäkin vuonna erilaisiin tapahtumiin, kuten olemalla pääyhteistyökumppani One big band – Rockkola 400 -tapahtumassa kesäkuussa. Kyseessä on yksi Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden tapahtumista, ja siinä 400 kokkolalaista muusikkoa esiintyy yleisölle ilmaisessa ulkoilmakonsertissa, kertoo KIP:n markkinointipäällikkö Johanna Hylkilä innoissaan.

Lisää KIP:n nykypäivän toiminnasta voi lukea osoitteesta www.kip.fi