MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kuinka viestiä mielenterveydestä ja sen häiriöistä? Medialla iso rooli stigman vähentämisessä

Jaa
Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkun mielenterveyden häiriön. Stigma eli häpeäleima vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmista on vaikea puhua. Jopa 70 prosenttia masennuspotilaista salaa tilansa, usein erilliskohtelun ja syrjinnän pelossa.

Medialla on merkittävä rooli asianmukaisen tiedon välittäjänä. Suomen Mielenterveysseura on julkaissut sisällöntuottajille suunnatun työkalupakin Kuinka viestiä mielenterveydestä? Työkalupakki toimittajille ja viestijöille.

Arkipäiväinen ja faktoihin perustuva keskustelu on tärkeää, jotta yhä useampi pyytäisi ja saisi apua kun sitä tarvitsee.

– Mielenterveyden häiriöt voivat koskettaa meitä jokaista suoraan tai läheisen, työtoverin, ystävän tai tutun kautta. Mielenterveyden häiriöitä kokeva on yksi meistä. Haastavat elämäntilanteet tai kriisit vaikuttavat myös mielen hyvinvointiin, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.  

Tiesitkö nämä asiat mielenterveydestä?  

  • Mielenterveyden häiriöt ovat kansanterveyshaaste ja suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2016 Suomessa asuvista työkyvyttömyyseläkkeen saajista 49,7 prosentilla oli päädiagnoosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö. 
  • Yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on arvioitu muun muassa menetetystä tuotosta yhteiskunnalle, läheisten kärsimyksestä ja kivusta, poliisin työajasta ja hautajaisista aiheutuvat kustannukset. Yhden itsemurhan ehkäisyn on arvioitu maksavan 20 000–40 000 euroa.  
  • Vuodesta 2016 lähtien mielenterveyttä vahvistavat sisällöt kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kansalaisten ja ammattilaisten on mahdollista vahvistaa mielenterveysosaamistaan Mielenterveyden ensiapu -koulutuksissa.

Ideoita sisällöntuotantoon  

  • Anna kasvot mielenterveydelle. Kysy ja keskustele. Mielenterveydestä voi puhua suoraan ja avoimin kysymyksin. Puhuminen ei pahenna kenenkään tilannetta.  
  • Tuo esiin mielenterveyden häiriöitä tai häiriöihin liittyvää stigmaa omakohtaisesti kokeneita ihmisiä.  
  • Tarjoa toivoa ja ratkaisuja. Ratkaisukeskeinen sisältö tarjoaa ratkaisuja ja tietoa siitä, mitä voisi tehdä toisin. 
  • Vastalausejuttu voi kertoa häiriötä tai stigmaa kokeneiden kohtaamista ongelmista, syrjinnästä ja vääryyksistä ja siitä, mitä niille voisi tehdä. Masennusdiagnoosi voi esimerkiksi vaikuttaa vakuutuksen saamiseen. Pysyvällä eläkkeellä oleva ei voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, sillä tuen saaminen edellyttää tavoitetta palata takaisin työelämään.  

Työkalupakin on toimittanut toimittaja Siiri L’Ecuyer. Haastateltavien etsinnässä auttaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran viestintä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Maistraatinportti 4
00240 Helsinki

(09) 615 516https://mieli.fi/

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye