Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Beslutsfattarundersökningen 2024: Påverkningsmöjligheter lockar kommunalvalskandidater – beslutskulturen och trakasserier avskräcker21.11.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad lockar förtroendevalda att ställa upp i kommunalvalet och vilka faktorer minskar viljan att åta sig förtroendeuppdrag? Resultatet av den färska beslutsfattarundersökningen visar 1 700 förtroendevaldas och ledande tjänsteinnehavares åsikter om arbetet som förtroendevald och deras planer på att ställa upp i valet i vår. Över hälften av de nuvarande fullmäktigeledamöter som besvarade enkäten tänker ställa upp för omval och en tredjedel överväger att göra det, eftersom de är intresserade av kommunens aktuella sakfrågor och lockas av möjligheten att påverka kommunens framtidsutsikter. Faktorer som minskar viljan att ställa upp i valet är omständigheter i privatlivet, trakasserier och för vissa också beslutskulturen. Resultaten visar att det finns utmaningar, men att många ändå anser kommunalpolitiken vara en viktig metod att påverka.
Kuntavaaliehdokkaita motivoi vaikuttamisen halu – häirintä ja päätöksentekokulttuuri haastavat21.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Yli puolet Kuntapäättäjätutkimukseen kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista, aikoo jälleen asettua ehdolle ja kolmasosa harkitsee kuntavaaliehdokkuutta, sillä kunnan ajankohtaiset asiakysymykset ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan tulevaisuudennäkymiin innostavat. Ehdokkuushaluja puolestaan vähentävät yksityiselämän kuormitus, häirinnän kokemukset sekä osan mielestä myös päätöksentekokulttuuri. Tuloksissa korostuu, että vaikka haasteita on, moni kokee kuntapolitiikan olevan merkityksellinen tapa vaikuttaa. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. Vastaukset kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Muistutus: Toimittajille suunnattu taustoitustilaisuus (teams) ma 25.11.2024 klo 13-14: H-hetki lähestyy, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin20.11.2024 09:30:21 EET | Kutsu
Toimittajille suunnatussa tilaisuudessa ma 25.11.2024 klo 13-14 taustoitamme kuntien varautumista vuodenvaihteessa toteutuvaan TE-palvelujen siirtoon.
Kuntaverotus kiristyy vuonna 2025 ennakoitua vähemmän - veroprosentin korottajissa useita suuria kaupunkeja19.11.2024 12:27:07 EET | Tiedote
Kunnat ovat jälleen päättäneet tuloveroprosenteistaan. Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 1,35 miljoonaa suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 236 kunnassa.
Facebook och Instagram på topp i kommunernas kommunikation, AI-användningen varierar14.11.2024 13:23:53 EET | Pressmeddelande
Av sociala medier använder kommunerna mest Facebook (100 %), Instagram (98 %), YouTube (88 %) och LinkedIn (68 %). Meddelandetjänsten X används betydligt mindre än tidigare: för två år sedan användes den av 52 procent av kommunerna, men nu bara av 32 procent. Uppgifterna baserar sig på Kommunförbundets enkät om webbkommunikation och användning av sociala medier, vilken genomförs vartannat år.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme