Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
![Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund](/data/images/00886/16b459db-1b87-41e9-a955-606fa3a056ed-w_300_h_250.png)
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet24.6.2024 14:05:03 EEST | Tiedote
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
Kommunförbundet vill diskutera 92 förslag till normavveckling som kan spara över 200 miljoner euro13.6.2024 11:52:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet öppnar diskussionen om avveckling av normer som reglerar städernas och kommunernas verksamhet. Förbundet lyfter fram 92 exempel på normavvecklingar som kunde ge besparingar på mer än 200 miljoner euro.
Kuntaliitto esittää keskusteluun 92 kevennettävää normia, joilla on mahdollista säästää yli 200 miljoonaa euroa13.6.2024 11:02:57 EEST | Tiedote
Kuntaliitto avaa keskustelun kaupunkien ja kuntien toimintaa sääntelevien normien keventämisestä nostamalla esiin 92 normia, joiden purkamisella on mahdollista saada aikaan yli 200 miljoonan euron säästöt.
Kommundirektörer i skärselden - många olika orsaker till misstroende13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Misstroende mot kommundirektören har blivit vanligare under de senaste åren och misstroendeprocesserna uppstår snabbare. En misstroendeprocess även mot en kommundirektör som varit verksam länge i kommunen kan uppstå på kort tid och sluta med att kommundirektören avgår snabbt, till och med inom ett år. Också nya kommundirektörer kan bli tvungna att avgå snabbt på grund av misstroende.
Kunnanjohtajat kiirastulessa – epäluottamuksen syyt moninaiset13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kunnanjohtajaan kohdistuvat epäluottamustilanteet ovat viime vuosina yleistyneet ja niiden syntymisprosessit ovat nopeutuneet. Pitkäänkin kunnassa toimineen kunnanjohtajan epäluottamusprosessi voi alkaa ja päätyä kunnanjohtajan eroamiseen nopeasti, jopa alle vuodessa. Myös uuden kunnanjohtajan epäluottamus voi johtaa kunnanjohtajan nopeaan eroamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme