Nuorten naisten uupumus ja näköalattomuus kuuluvat Kriisipuhelimessa
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen on alkuvuoden aikana soittanut entistä enemmän nuoria naisia. Naisia kuormittavat mm. paineet opinnoissa, kasaantuneet huolet ja uupumus. Mielenterveysperusteisten syiden vuoksi hoitoon pääseminen on myös hankalaa, ja esimerkiksi itsetuhoiselle voidaan tarjota aikaa usean kuukauden päähän. Kriisipuhelimesta haetaan keskusteluapua ja oikea-aikaista kuuntelijaa, heti eikä jonotusajan jälkeen.
- Kun Kriisipuhelimeen soittaa nuori nainen, hänellä on usein kasaantuneita huolia monesta eri asiasta. Monet soittajat kokevat näköalattomuutta ja tuntevat, että mikään ei muutu paremmaksi. Kun Kriisipuhelimen päivystäjä vastaa, monet ovat helpottuneita, että joku on häntä varten ja kuuntelee, kertoo Kriisipuhelimen päällikkö Susanna Winter MIELI ry:stä.
Alle 30-vuotiaiden naisten yleisimmät Kriisipuhelimeen soittamisen syyt ovat: paha olo, ihmissuhdeongelmat ja itsetuhoisuus. Akuutisti itsetuhoisia oli nuorten naisten ryhmästä reilu 2 prosenttia.
Alkuvuonna soittoja enemmän kuin koskaan
Alkuvuoden 2022 aikana soittoja Kriisipuhelimeen on tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puheluita tulee keskimäärin 32 000 kuukaudessa, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2022 huhtikuu oli Kriisipuhelimen historian kiireisin kuukausi: soittoja kertyi lähes 34 000. Kolmoiskriisi eli ilmastokriisi, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kuormittavat ihmisiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi erityisesti helmi-maaliskuun soitoissa. Kesää kohti näiden aiheiden määrä on laskenut.
- Oikeaan aikaan saatu apu on todella tärkeä asia varsinkin nyt kesäloma-aikaan. Läpi kesän auki olevat Tukinet ja Sekasin-chat sekä Kriisipuhelin vastaavat silloinkin, kun monet julkiset palvelut ovat tauolla. Heinäkuu on perinteisesti ollut Kriisipuhelimessa ruuhka-aikaa, joten varaudumme taas kiireiseen kesään, kiteyttää Winter.
MIELI ry on avaamassa syksyllä kriisipuhelimen myös ukrainan- ja venäjän kielillä. Molemmilla kielillä löytyy nyt jo tietoa verkkosivuilta.
Kriisipuhelin, Tukinet ja Sekasin-chat vastaavat läpi kesän.
Kriisipuhelin päivystää:
- suomeksi 09 2525 0111, auki 24/7
- ruotsiksi 09 2525 0112
- arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113.
Lisäksi tukea tarjoavat läpi kesän myös Tukinetissä Mieli-tukisuhteet, Solmussa-chat ja Sekasin-chat.
Lisätietoja ja aukioloajat mieli.fi/kriisipuhelin
Ukrainankieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta mieli.fi/uk/.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter,Kriisipuhelintoiminnan päällikkö, 040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi, 23.6. asti (Krisipuhelin yleisesti, soittojen määrät, teemat jne.)
Tuija Suominen, kriisityöntekijä, soittopyynnöt 044 727 3714 tai tuija.suominen@ssmts.fi 24.-26.6. klo 16-20.30 (Juhannuksen ajan toteutunut tilanne Kriisipuhelimessa)
Susanna WinterKriisipuhelintoiminnan päällikköMIELI rf
Puh:040 587 5197Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Rahahuolet ja velkaantuminen kuormittavat – teemachat tarjoaa keskusteluapua29.10.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. MIELI ry kokeilee teemachattia yhdessä Takuusäätiön kanssa, jotta yhä useampi hakisi taloushuoliinsa apua ja tukea.
MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.
12 järjestön yhteinen kannanotto: Sote-järjestöiltä leikataan vaikutuksia arvioimatta19.9.2024 09:18:59 EEST | Tiedote
Ehdotus sote-järjestöjen avustusleikkausten toteuttamisesta rapauttaa merkittävästi järjestöjen vaikuttavaa auttamistyötä. Sote-järjestöjen valtionavustusleikkaukset on peruttava tai vähintään kohtuullistettava.
Finlands självmordstal fortfarande de dystraste i Norden5.9.2024 15:11:50 EEST | Tiedote
I Finland begås ungefär 750 självmord varje år, vilket är mer än tre gånger fler än antalet dödsfall i trafiken. Med rätt åtgärder kan mängden självmord minskas.
Suomen itsemurhaluvut edelleen Pohjoismaiden synkimmät4.9.2024 07:14:07 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain noin 750 itsemurhaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia. Oikeilla toimilla itsemurhia pystytään vähentämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme