Tampereen yliopisto

Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat

Jaa
Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.
Kuva: Petra Heikkilä
Kuva: Petra Heikkilä

Tutkimushanke selvitti ruokajakelutyön koettuja riskejä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Hankkeen johtaja Mikko Perkiö on huolissaan siitä, kuinka työmarkkinoiden syrjäyttävät käytännöt kasaantuvat maahanmuuttajille. Määräaikaisella oleskeluluvalla toimiva maahanmuuttaja on pääosin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella. Moni alustatyöläinen on lisäksi itsensä työllistäjä, jolla on heikko asema suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne ruokalähetit, joilla ei ole omaa tiliä alustalla. He tekevät työtä jollekin alustalle rekisteröityneelle henkilölle. Tällöin jaetaan osiin jo muutoin matalaa palkkiota.

– Näin ’itsensä työllistävän yrittäjän vapauden’ varjolla syntyy toiset työmarkkinat, joiden taso kulujen vähentämisen jälkeen on usein minipalkkojen alapuolella. Mutta toistaiseksi tämä on mahdollista. Kuitenkaan määräaikaisella oleskeluluvalla olevalla ei ole edes mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ja vakuuttaa itseään yrittäjän sosiaaliturvan kautta. Pohjimmaisena ruokalähettityössä ovat vailla oleskelulupaa olevat, jotka tekevät työtä rekisterien ulottumattomissa. Näin epävirallinen työ, josta on haluttu eroon, tulee osa suomalaista arkea, harmittelee Perkiö.

Hankkeen tutkija Benta Mbare toteaa alustojen ruokalähettien työhön liittyvän kaltoinkohtelua ja jopa rasismia.

– Lisäksi yksinkertainen alustatyö voi olla turhauttavaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, koska siinä työssä ei pääse käyttämään omaa erityisosaamistaan, lisää väitöskirjatutkija Mbare.

Työsuojelurahaston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastateltiin 10 ruokalähettiä, 10 tuotekeräilijää tai kuljetustyöntekijää sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa. Heistä 26 oli miestä ja 5 naista. Haastateltavat olivat 19–54-vuotiaita, eikä palkkatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien ikäjakaumissa ollut eroa.

Ruokajakelun toimijoille tehtyjen haastattelujen laadullinen analyysi osoittaa, että työsuojelulla, lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, sairauslomaoikeudella ja työeläkkeellä on merkitystä. Tutkijat muistuttavat, ettei näiden asioiden laaja-alainen laiminlyönti erityisesti maahanmuuttajien kohdalla sovi suomalaiseen tasa-arvoon ja sivistysperinteeseen. Ruokaläheteillä fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit nakertavat työhyvinvointia, mutta eniten turvattomuutta aiheuttaa Suomessa työn tekemiseen liitettyjen turvamekanismien ulkopuolelle joutuminen.

Tutkimusraportti

Perkiö, Mikko; Mbare, Benta; Svynarenko, Arseniy; Kokkinen, Lauri; Koivusalo, Meri (2023). Occupational Safety and Health Risks amongst Food Delivery Workers.
Work Research Centre. Tampere University.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Perkiö
mikko.perkio@tuni.fi
050 318 6183

Kuvat

Kuva: Petra Heikkilä
Kuva: Petra Heikkilä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.

Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote

Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.

Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote

Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.

Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote

Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.

Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote

Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye