Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus
Sepelvaltimotauti on väestötasolla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Nuoremman väestön keskuudessa korostuvat erilaiset rakenteelliset sydän- ja rytmihäiriösairaudet. Vaikka sepelvaltimotaudin ajatellaan koskettavan pääasiassa vanhempaa väestöä, nykyään sen merkitys myös nuorten ihmisten keskuudessa on tiedostettu. Verrattuna muihin nuorten sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajiin, sepelvaltimotauti on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ja keski-ikäisten alle 50-vuotiaiden sydänperäisten äkkikuolemien syitä sekä sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien tunnuspiirteitä ja ruumiinavauslöydöksiä. Tavoitteena oli myös arvioida sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänperäisen äkkikuoleman osuutta eri ikäryhmissä sekä esiintyvyyttä viimeisten 20 vuoden aikana.
Tutkimuksessa käytettiin Fingesture-aineistoa, joka koostuu kaikista oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomen alueella vuosina 1998–2017 (n = 5 869). Alle 50-vuotiaita tästä tutkimuspopulaatiosta oli 610 uhria (10 %) ja heistä suurin osa oli miehiä (86 %).
Sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja alle 50-vuotiaiden keskuudessa (266 uhria, 44 %). Sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus kaikista aiheuttajista kasvoi säännöllisesti ikäryhmittäin, ollen matalin alle 30-vuotiaiden joukossa (7 %) ja korkein 45–50-vuotiailla (50 %). Viimeisten 20 vuoden aikana sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus on pienentynyt nuorten keskuudessa, mikä on todettu aiemmin myös koko väestön kohdalla.
Valtaosalla (90 %) sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen äkkikuolemaa. Uhreista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Yli puolella alle 50-vuotiaista uhreista oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, mikä korostaa varhaisen seulonnan ja ennaltaehkäisevien tekojen merkitystä myös nuoremmalla väestöllä. Esimerkiksi kolmanneksen uhreista tiedettiin olleen tupakoitsijoita. Hankittujen riskitekijöiden lisäksi kolmasosalla uhreista oli tiedossa sukutaustaa sydänperäiselle äkkikuolemalle. Neljäsosa uhreista kuoli fyysisen rasituksen aikana.
Merkittävällä osalla alle 50-vuotiaista sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista oli todettavissa pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ruumiinavauksessa. Esimerkiksi kolmen suonen sepelvaltimotauti, sydänlihaksen fibroosi ja sydänlihaksen liikakasvu olivat yleisiä löydöksiä alle 50-vuotiaiden uhrien ruumiinavauksissa.
Yleisesti tiedetään, että sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa vähitellen jo viimeistään murrosiässä. Nyt tehdyt tutkimushavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että sepelvaltimotauti voi olla pitkälle edennyt jo nuorilla aikuisilla, mikä korostaa varhaisen sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden tunnistamisen tarvetta ja seulonnan merkitystä nuorten aikuisten keskuudessa.
Tutkimusartikkeli: Vähätalo J, Holmström L, Pakanen L, Kaikkonen K, Perkiömäki J, Huikuri H, Junttila J. Coronary Artery Disease as the Cause of Sudden Cardiac Death Among Victims < 50 Years of Age. The American Journal of Cardiology, 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Juhani Junttila
Johtaja, Medical Research Center Oulu (MRC Oulu)
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Puh: +358 8 3158522
juhani.junttila@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme