Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset toivovat työntekijöille parempaa lakisääteistä turvaa
Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai tuottaa lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.
Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyy harvemmin. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.
- Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä - meillä on oltava nollatoleranssi tässä asiassa. Ensihoitotyötä pitää pystyä tekemään ilman väkivallanuhkaa ja rangaistusasteikon koventaminen on syytä selvittää pikaisesti. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön on pystyttävä tekemään työtään turvallisesti, korostaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn panostettava
Pelastuslaitoksissa on jouduttu lisäämään henkilöstön koulutusta ja parantamaan suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Pelastuslaitokset toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia.
- Ensihoitajat, palomiehet ja palotarkastajat työskentelevät auttaakseen muita sekä lisätäkseen yhteiskunnan turvallisuutta. Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa erilaisia pysyviä tai tilapäisiä post-traumaattisia oireita tai jopa työkyvyttömyyttä, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.
- Henkilöstöön työtehtävissä kohdistettu uhkailu ja väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa ja sen vuoksi tilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kaikkien tahojen sitoutua yhdessä. Asianmukaiset seuraamukset työtehtävillä tapahtuneisiin rikoksiin tulee saattaa ajan tasalle toimialasta riippumatta, Virtanen painottaa.
Lisätietoja:
Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624
Seppo Lokka, seppo.lokka@espl.fi, Puh. 020 133 4400
Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Beslutsfattarundersökningen 2024: Påverkningsmöjligheter lockar kommunalvalskandidater – beslutskulturen och trakasserier avskräcker21.11.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad lockar förtroendevalda att ställa upp i kommunalvalet och vilka faktorer minskar viljan att åta sig förtroendeuppdrag? Resultatet av den färska beslutsfattarundersökningen visar 1 700 förtroendevaldas och ledande tjänsteinnehavares åsikter om arbetet som förtroendevald och deras planer på att ställa upp i valet i vår. Över hälften av de nuvarande fullmäktigeledamöter som besvarade enkäten tänker ställa upp för omval och en tredjedel överväger att göra det, eftersom de är intresserade av kommunens aktuella sakfrågor och lockas av möjligheten att påverka kommunens framtidsutsikter. Faktorer som minskar viljan att ställa upp i valet är omständigheter i privatlivet, trakasserier och för vissa också beslutskulturen. Resultaten visar att det finns utmaningar, men att många ändå anser kommunalpolitiken vara en viktig metod att påverka.
Kuntavaaliehdokkaita motivoi vaikuttamisen halu – häirintä ja päätöksentekokulttuuri haastavat21.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Yli puolet Kuntapäättäjätutkimukseen kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista, aikoo jälleen asettua ehdolle ja kolmasosa harkitsee kuntavaaliehdokkuutta, sillä kunnan ajankohtaiset asiakysymykset ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan tulevaisuudennäkymiin innostavat. Ehdokkuushaluja puolestaan vähentävät yksityiselämän kuormitus, häirinnän kokemukset sekä osan mielestä myös päätöksentekokulttuuri. Tuloksissa korostuu, että vaikka haasteita on, moni kokee kuntapolitiikan olevan merkityksellinen tapa vaikuttaa. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. Vastaukset kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Muistutus: Toimittajille suunnattu taustoitustilaisuus (teams) ma 25.11.2024 klo 13-14: H-hetki lähestyy, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin20.11.2024 09:30:21 EET | Kutsu
Toimittajille suunnatussa tilaisuudessa ma 25.11.2024 klo 13-14 taustoitamme kuntien varautumista vuodenvaihteessa toteutuvaan TE-palvelujen siirtoon.
Kuntaverotus kiristyy vuonna 2025 ennakoitua vähemmän - veroprosentin korottajissa useita suuria kaupunkeja19.11.2024 12:27:07 EET | Tiedote
Kunnat ovat jälleen päättäneet tuloveroprosenteistaan. Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 1,35 miljoonaa suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 236 kunnassa.
Facebook och Instagram på topp i kommunernas kommunikation, AI-användningen varierar14.11.2024 13:23:53 EET | Pressmeddelande
Av sociala medier använder kommunerna mest Facebook (100 %), Instagram (98 %), YouTube (88 %) och LinkedIn (68 %). Meddelandetjänsten X används betydligt mindre än tidigare: för två år sedan användes den av 52 procent av kommunerna, men nu bara av 32 procent. Uppgifterna baserar sig på Kommunförbundets enkät om webbkommunikation och användning av sociala medier, vilken genomförs vartannat år.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme