Vuoden kirjastokunta -kilpailun voittaja on Helsinki, Kurikasta yleisön suosikki
Loppukilpailussa Vuoden kirjastokunnan tittelistä kilpailivat Helsinki, Ii, Kurikka, Mikkeli ja Tampere. Kuntaliitto järjesti kilpailun yhteistyössä Suomen Kirjastoseuran kanssa.
- Vuoden kirjastokunta -kilpailun avulla haluamme antaa kunnille ja kirjastoille tilaisuuden kertoa omasta toiminnastaan ja onnistumisistaan. Tänä vuonna halusimme nostaa esiin erityisesti kuntien ja kirjastojen lukemisen edistämiseksi tekemää tärkeää työtä, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Vuoden 2019 teemana lukeminen ja lukemisen edistäminen
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati kävi läpi kaikki 28 hakemusta ja valitsi niiden joukosta viisi finalistia.
- Raadilla oli positiivinen ongelma, sillä hakemuksista kävi ilmi, että eri puolilla Suomea tehdään todella monipuolista ja laadukasta työtä lukemisen edistämiseksi, kertoo raadin jäsenenä toiminut erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta.
Tänä vuonna kirjastojen toimintaa tarkasteltiin erityisesti lukemisen edistämisen näkökulmasta. Raati painotti arvioissaan erityisesti sitä, miten eri asiakasryhmät ja lukemisen tavat on huomioitu lukemisen edistämisessä. Lisäksi raati katsoi, että valintaperusteissa on otettava huomioon myös kuntakentän moninaisuus ja erikokokoisten kuntien erilaiset mahdollisuudet kehittää kirjastotoimintaansa.
Loppukilpailun tuomarina toimi toimittaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Pääskysaaren mukaan finalistit olivat kaikki erinomaisia, joten valinta oli vaikea.
- Tehtävä oli minulle suuri ilo ja kunnia. Helsinki on ottanut ansiokkaasti paikan suunnannäyttäjänä. Helsinki näyttää mitä kaikkea kirjasto voi tulevaisuudessa olla. Vuonna 2019 Helsinki on nostanut lukemisen ja kirjastot ei vain kunnan vaan koko maan ja jopa maailman puheenaiheeksi, sanoo Pääskysaari.
Kurikasta yleisöäänestyksen voittaja
Vuoden Kirjastokunta -kilpailun yleisöäänestyksen voittaja on Kurikka. Kuntaliiton yhteistyökumppani Suomen kirjastoseura järjesti 4.10.- 21.10. verkkoäänestyksen, jossa finalistien keskuudesta valittiin yleisön suosikki.
Katso videokooste kilpailun finalisteista osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kirjastokunta.
Lisätietoa:
Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuriyksikkö, Kuntaliitto
p. 050 590 4796
Rauha Maarno
Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjastoseura
p. 044 748 1801
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kansalaisopistot keräävät laajaa kiitosta kuntalaisilta10.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina.
Perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi9.4.2025 14:47:54 EEST | Tiedote
Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. "Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa. “On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetust
Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista8.4.2025 22:51:24 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. – Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom. Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.
Erityisesti nuoret ja lapsiperheet arvostavat kuntien nuorisopalveluita7.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan nuorisopalveluihin ollaan tyytyväisiä, ja pitkällä aikavälillä kehitys on ollut nousujohteista. Nuorisopalvelujen hoitoon kantaa ottaneista kuntalaisista 51 prosenttia pitää palvelua hyvin hoidettuna ja 56 prosenttia hyvin saatavana ja saavutettavana.
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme