Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.

Kuukauden keskilämpötila oli yli 1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintaveden lämpötilat olivat elokuun lopussa vielä lämpöisiä, noin 3–4 astetta keskiarvoa lämpimämpiä.

Vesinäytteiden tulosten perusteella kalakuolemien syyksi on varmistumassa ensisijaisesti happikato. Iiksenjoessa vedenlaatu on myös ravinteiden ja humuksisuuden sekä värin osalta heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Pielisjoen poikkeuksellisen korkea vedenpinta vaikuttanee osaltaan kyseisten jokien vedenvaihtuvuuteen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaalla happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattifosforinpitoisuudet ovat korkeita. Suomenlahdella happitilanne oli kohtalaisen hyvä mutta pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus korkeampi kuin koskaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Myös Saaristomerellä ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia.

Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Järvien pitkään jatkuva jääpeitteisyys, vesien rehevöityminen ja vedenpinnan lasku säännöstellyissä järvissä tulviin varautumisen takia aiheuttavat happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Hapekkaat lumien sulamisvedet parantavat vesistöjen happitilannetta, mutta yöpakkaset hidastavat lumen ja jään sulamista ja veden virtaamista.

Syken merentutkimusalus Aranda ja rannikkoseuranta-alus ovat palanneet vuosittaisilta loppukesän seurantamatkoiltaan. Perämeren avomerialueen pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut kohoamistaan. Happitilanne Suomen merialueilla vastasi Itämeren Suojelukomission (HELCOM) tuoretta tilanarviota: avoimen Suomenlahden syvävedessä se on heikko, eikä pohjilla esiinny pohjaeläimiä. Pohjanlahdella happitilanne on hyvä tai erinomainen, ja pohjaeläinyhteisöt ovat elinvoimaisia. HELCOM arvioi rehevöitymistilan Suomea ympäröivillä avomerialueilla yleisesti välttäväksi ja rannikkoalueilla tyydyttäväksi.

Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023, ja kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla.

Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta. Niinpä syyskuussa 2022 tehdyissä koekalastuksissa pääuomasta ei havaittu samana keväänä syntyneitä taimenia juuri lainkaan. Asian selvittely jatkuu tehostetuilla vedenlaatumittauksilla. Sen sijaan Rakkolanjoen alaosalla on jo vuosia ollut meneillään vedenlaadun hidas elpyminen.

Maaliskuussa selvitettiin 32 järven happitilannetta. Puolet järvistä on niin matalia, että näytteet on otettu vain yhdestä näytteenottosyvyydestä, joka vaihteli puolesta metristä metriin. Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja happea kuluu etenkin rehevissä järvissä, joissa on paljon hajotettavaa eloperäistä ainesta. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Kuusamon ja Taivalkosken järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,6 metriä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. ELY-keskukseen ei ole tullut talven aikana ilmoituksia kalakuolemista.

Evijärven happitilanteen parantamiseksi on vuodesta 2005 lähtien tehty talvella Evijärven ns. pulssittamista eli vedenpinnan nopeahkoa laskua ja nostoa. Alueen asukkaiden ja kalastuskuntien toiveesta pulssitusta pyritään tänä talvena välttämään. Evijärven tulevan kevättalven happiongelmia pyritään vähentämään vedenkierrättimen avulla, joka asennetaan nyt tavallista aikaisemmin.

Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.

Iskeeminen sydänsairaus on maailmanlaajuisesti yleisin sydän- ja verisuonitauti ja kuolinsyy. Iskemia, eli kudoksen paikallinen hapenpuute, johtuu sydämessä yleensä sepelvaltimotukoksesta, joka rajoittaa tai estää veren virtausta sydänlihaskudoksessa. Ajoissa toteutettu reperfuusio, eli verenkierron palauttaminen sydänlihaskudokseen on oleellinen osa iskeemisen sydänsairauden hoitoa, mutta aiheuttaa aluksi lisää vauriota sydänkudokseen. Martta Häkli tutki väitöskirjassaan kantasolujen käyttöä iskeemisen sydänsairauden mallintamiseen.

Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Tavallisimmin hapenpuute aiheuttaa fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen, mutta pahimmillaan esiintyy hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia. Happiongelmien riskiä lisää se, että tekojärvien ja säännösteltyjen luonnonjärvien pintaa on laskettu, jotta saadaan tilaa lumen sulamisvesille tulvahaittojen pienentämiseksi. Vedenpinnan lasku kuitenkin vähentää järvien happivarantoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen on valmistunut laaja katsaus. Sen mukaan Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Mallitutkimukset osoittavat kuitenkin, että suorilla ihmistoimilla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella. Ravinnepäästöjen leikkaaminen on edelleen avainasemassa meren tilan parantamiseksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen on valmistunut laaja katsaus. Sen mukaan Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Mallitutkimukset osoittavat kuitenkin, että suorilla ihmistoimilla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella. Ravinnepäästöjen leikkaaminen on edelleen avainasemassa meren tilan parantamiseksi.

Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7 metriä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. ELY-keskukseen ei ole tullut talven aikana ilmoituksia kalakuolemista.

Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Normaalia alempi vesipinta ja järvien suhteellisen aikainen jäätyminen ja pitkään jatkuva jääpeitteisyys lisää happiongelmia etenkin matalissa järvissä.

Hämeen ELY-keskus sai tänään aamupäivällä ilmoituksen Hämeenlinnassa Vuolujoella juhannuksena havaituista kuolleista kaloista. Ilmoituksen mukaan Ajorannantien ja Hauhontaustantien välillä olevalla jokiosuudella oli nähty satoja kuolleita kaloja. Kuolinsyyn selvittämiseksi joesta on tänään otettu vesinäytteet.

Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä, joiden ekologinen tila on pääosin hyvää huonompi. ELY-keskukseen ei ole tullut talven aikana ilmoituksia kalakuolemista.