Ikäihmisille on tarjottava houkutteleva ja helppo mahdollisuus hyödyntää vapaaehtoisesti omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa tukemiseksi. Suomalaisista 67 prosenttia ei säästä eläketuotteisiin, ilmenee vakuutusalan eurooppalaisen kattojärjestön Insurance Europen selvityksestä. Euroopan laajuisen kyselyn mukaan keskimäärin 39 prosenttia ei säästä eläketuotteisiin. Suomen heikko menestys johtuu ainakin osin 2000-luvun poukkoilevasta sääntelystä, joka tukahdutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja tulisikin joustavoittaa. Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen (2023) vastaajista 61 prosentilla on varoja säästettynä tai sijoitettuna.

Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät keinot varautua korkojen nousuihin ovat säästäminen ja korkosuojaus. Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun.

61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on varoja sijoitettuna tai säästettynä. 65 prosenttia aikoo seuraavan vuoden aikana säästää tai sijoittaa varojaan. Edellisessä kyselyssä näin vastasi 58 prosenttia. Velan vastapainoksi suomalaisilla on siis myös varoja. 54 prosentilla vastaajista on lainaa tai luottoa. Asuntolainaa on 28 prosentilla vastaajista. Viranomaisilla on jo käytössään useita keinoja, joilla ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Finanssialan viesti hallitusneuvotteluihin on, että ennen uusia toimenpiteitä on selvitettävä, miten jo päätetyt toimenpiteet vaikuttavat yhdessä. Tutkimuksen mukaan suosituimpia sijoituskohteita ovat erilaiset pankkitilit sekä sijoitusrahastot. Sijoituskohteen tärkeimmät valintakriteerit ovat tuotto ja vaivattomuus.

Mobiilimaksaminen ohitti suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen, käteisellä maksaa 6 prosenttia vastaajista. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa 7 prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista. Debit-kortti on säilyttänyt asemansa pääasiallisena maksutapana (73 prosenttia vastaajista). Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä. Verkkopankissa laskut maksetaan tavallisimmin älypuhelimella (58 prosenttia) Vastaajista 17 prosenttia toivoo vain digitaalisia pankkipalveluita. Luvut selviävät Finanssiala ry:n tuoreesta Maksutavat-tutkimuksesta

Finanssiala on yksi maailman digitalisoituneimmista toimialoista. Heinäkuun alussa julkaistu Finanssiala ry:n (FA) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus osoittaa, että myös asiakkaat ovat ottaneet ahkerasti käyttöön pankkien luomia uusia digitaalisia järjestelmiä.

Yhä useampi suomalaisista säästää ja sijoittaa. 64 prosenttia Finanssiala ry:n (FA) teettämään Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimukseen osallistuneista kertoi omistavansa säästöjä tai sijoituksia eri kohteissa. Osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta. Omaa omistusasuntoa ei kyselyssä laskettu mukaan.

Tervetuloa mediainfoon, jossa kerromme Finanssiala ry:n (FA) tilaaman Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen keskeisistä tuloksista. Teamsin välityksellä pidettävä tilaisuus on torstaina 1.7.2021 klo 9 – 10.30.

Tervetuloa mediainfoon, jossa kerromme Finanssiala ry:n (FA) tilaaman Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen keskeisistä tuloksista. Teamsin välityksellä pidettävä tilaisuus on torstaina 1.7.2021 klo 9 – 10.30.

Tervetuloa mediainfoon, jossa kerromme Finanssiala ry:n (FA) tilaaman Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen keskeisistä tuloksista. Teamsin välityksellä pidettävä tilaisuus on torstaina 1.7.2021 klo 9 – 10.30. (HUOM. Muuttunut ajankohta! Aiemmassa kutsussa ollut päivämäärä 22.6. peruuntuu)

”Nyt ei pidä hätiköidyillä ratkaisuilla vaikeuttaa suomalaisten kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta. Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä. Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Veli-Matti Mattila.

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu ja Finanssiala ry (FA) järjestävät keskiviikkona 4.3. tilaisuuden Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa tavoitteena rohkaista ja tukea asiakkaita siirtymisessä paperilaskun käytöstä sähköiseen laskutukseen. ”Sähköisten palveluiden käyttäminen on luontevaa suurelle osalle suomalaisia. Useimmat haluavat käyttää digitaalisia palveluita, ja paluu entiseen koettaisiin ongelmallisena. Tukea ja rohkaisua tarvitaan kuitenkin heille, joille digitaalisten palveluiden käyttö ei ole niin tuttua”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Maksutavat monipuolistuvat eivätkä kaikki maksutavat käy kaikkialla. Käteistä käytetään maksuvälineenä yhä vähemmän. Finanssiala ry:n (FA) teettämän kyselyn mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden sisällä, ja reilu 60 prosenttia jollain aikavälillä. Toisaalta lähes 30 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu koskaan.

Joka toisella suomalaisella on jotain lainaa. Tyypillisimmin se on asuntolainaa, jollaista on 29 prosentilla. Lainan vastapainoksi useimmilla on myös säästöjä ja sijoituksia. Kotitalouksilla, joilla lainaa on yli 250 000 euroa, säästöjä ja sijoituksia on 80 prosentilla. Tiedot selviävät Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.

​Lähimaksuraja nousee 25 eurosta 50 euroon. Suurin osa pankeista ottaa Finanssiala ry:n tekemän kyselyn mukaan korotetun rajan käyttöönsä heti, kun se on mahdollista, eli 12.4. Korkeampi raja alkaa näkyä vähitellen, sillä korotetun maksun onnistuminen vaatii lisäksi, että kauppa on päivittänyt maksupäätteensä.

Suomalaisista rahastosäästäjistä 39 prosenttia on työväestöä tai alempia toimihenkilöitä. Kaikkiaan neljäsosalla suomalaisista on rahastosijoituksia. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta. Vuonna 2017 työväestön ja alempien toimihenkilöiden osuus oli 32 prosenttia.

79 prosenttia suomalaisista käyttää lähimaksua, selviää Finanssiala ry:n pian julkaistavasta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta. Lähimaksuraja nousee lähiaikoina 25 eurosta 50 euroon, minkä arvellaan entisestään lisäävän lähimaksun suosiota.

Vaalien alla on esitetty veroaloitteita, jotka toteutuessaan johtaisivat sijoitusrahastojen nykyistä epäedullisempaan verotukseen ja houkuttelisivat rahastoja siirtymään pois Suomesta. Tälle tielle ei ole viisasta lähteä, sillä rahastot ovat tärkeä sijoituskohde yli miljoonalle suomalaiselle. Ne voivat olla myös kasvava vientituote.

Finanssiala ry (FA) suhtautuu suopeasti oikeusministeriön selvityksessä esitettyyn positiiviseen luottotietorekisteriin. Finanssialan mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että järjestelmä on kustannustehokas, turvallinen ja vain rajattuun käyttötarkoitukseen.

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on vahvistunut entisestään. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) kesäkuussa julkaisemasta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimuksesta. Erityisesti sijoitusrahastot ja osakkeet kiinnostavat nyt aiempaa enemmän, vaikka tilisäästäminen on edelleen suosituinta. Tyypillisesti suomalainen säästää ja sijoittaa pahan päivän varalle.

Mobiilipalvelujen käytön yleistyminen muuttaa myös verkkopankin käyttötapoja. Jo puolet suomalaisista käyttää verkkopankkia joko pääasiallisesti tai toissijaisesti jollain mobiililaitteella. Kaksi vuotta aiemmin näin teki joka kolmas. Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimuksesta.