Keski-Suomen hyvinvointialueen Tieteellisen tutkimuksen aamukahveilla 29.4. esiteltiin biopankkitoimintaa. Jokainen voi auttaa tärkeitä terveyttä edistäviä tutkimuksia antamalla biopankkisuostumuksen.

Tutkijat Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyksissä) ja Turun yliopistolla kehittävät uutta menetelmää, jossa hyödynnetään koirien hajuaistia Parkinsonin taudin diagnosoimisessa. Menetelmässä potilaiden iholta otetaan näytteitä liinalla, joita koulutetut koirat haistelevat tunnistaakseen taudin.

McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.

Virusinfektio voi laukaista aivojen rappeumataudin ja pahentaa oireita, jos henkilöllä on taudille altistava geenimuoto, selvisi Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Geenimuutos heikentää elimistön immuunipuolustusta.

Lewyn kappale -tauti voi olla keski-ikäisillä yleisempi kuin aiemmin on luultu, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa lähes joka kymmenenneltä yli 50-vuotiaalta löydettiin aivoista vähintään alkavia Lewyn kappale -sairauden tautimuutoksia.

Miten geenit ja sukupuoli vaikuttavat terveyteen? Entä mitä meidän tulisi ymmärtää aivoista? Ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista? Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan, mitä tuorein tutkimus kertoo terveydestä. Terveys nyt -tapahtumasarja järjestetään 9.–23.4.2024.

Tietoisuus omasta terveydestä, teknologian tarjoama helppous sekä halu ennaltaehkäistä terveysongelmia ovat lisänneet terveyden monitoroinnin ja itsemittaamisen suosiota. Oulun yliopistossa aiheeseen liittyvien teemojen parissa työskentelee useita tutkijoita eri tieteenaloilta. Asiantuntijamme ovat median haastateltavissa.

Ihmisjoukkojen hajautetun älyn saattamista hyötykäyttöön tutkiva Simo Hosio ja nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä tutkiva Timo Miettinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Aivorappeumasairauksien työperäisiä riskitekijöitä tunnetaan heikosti, vaikka monessa työssä altistutaan hermostohaitallisille työaltisteille. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan on epätodennäköistä, että ammatillinen liuotinainealtistuminen olisi yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin.

Tekniikan alan opinnäytetyöpalkinnot menivät tänä vuonna Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoille. Heidän töillään voidaan kehittää muun muassa röntgenkuvantamista, sääpallojen ympäristöystävällisyyttä ja lisätä tietoa Parkinsonin taudista.

Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa on saanut merkittävän rahoituksen mitokondriosairauksien uraauurtavaan tutkimukseen. Tutkimus auttaa ymmärtämään näiden sairauksien etenemistä sekä sitä, voiko sairauksien kulkuun vaikuttaa.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.

Syväaivostimulaatiolla (DBS, Deep Brain Stimulation) voidaan lievittää vaikeita aivoperäisiä sairauksia. Yleisimpiä DBS:llä hoidettavia sairauksia ovat liikehäiriöt, kuten Parkinsonin tauti, erilaiset vapinaa aiheuttavat sairaudet ja dystonian eli lihasvääntötaudin erilaiset muodot. Syväaivostimulaatiolla voidaan hoitaa joissain tapauksissa myös epilepsiaa ja psykiatrisia sairauksia, kuten pakko-oireisuutta tai hankalaa masennusta.

Suomen Akatemian rahoittamassa Monikudosmallintamisen huippuyksikössä Tampereen yliopistossa on otettu iso askel eteenpäin kohti monimutkaisempia ihmisen kudosmalleja. Huippuyksikköön kuuluva tutkija Lotta Isosaari kollegoineen onnistui pitämään keinotekoisen kolmiulotteisen verisuonituksen hengissä mikrokokoisissa kudossiruissa hermosolujen avulla jopa kaksi viikkoa. Se on huomattavasti kauemmin kuin aiemmin on kansainvälisesti raportoitu.

Tert­tu-sää­tiö tu­kee ter­veys­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta, ke­hit­tää ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­ja se­kä jär­jes­tää ja tu­kee alan kou­lu­tus­ta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää kliinistä tutkimusta.

Uusi tutkimus valottaa mikrogliasolujen eli aivojen immuunisolujen merkitystä aivojen tiedonkäsittelyssä ja muistissa. Näiden solujen biologian syvempi ymmärtäminen voi avata uusia tapoja hoitaa monia aivosairauksia.

Helsingin yliopiston tutkijat osoittavat, että tietyt Desulfovibrio-bakteerikannat ovat todennäköisesti Parkinsonin taudin aiheuttajia valtaosassa tapauksista. Tutkimus mahdollistaa Desulfovibrio-bakteerikannan kantajien seulonnan ja bakteerin häätämisen suolistosta - ja tekee mahdolliseksi Parkinsonin taudin ennaltaehkäisyn.

Helsingin yliopiston johtama tutkimus on onnistunut osoittamaan, kuinka muun muassa muistisairauksia aiheuttavan haitallisen proteiinin kertymistä estetään niin kutsutulla PREP-estäjällä.

SMA Finland ry:n ja lääkeyhtiö Biogen Finland Oy:n kansainvälisenä harvinaissairauksien päivänä julkistaman SMA-potilaspolku-raportin mukaan spinaalista lihasatrofiaa eli SMA:ta sairastavien potilaspolulla on runsaasti parannettavaa aina diagnoosista tarvittavien hoitojen saamiseen.

Virtuaalipeli voi auttaa myös ADHD-lasten kuntoutuksessa. Tutkijat kehittävät peliä myös esimerkiksi aivoinfarktien aiheuttamien kognitiivisten ongelmien ja ikääntymiseen liittyvien sairauksien kognitiivisten oireiden arviointiin.