Risto Murron työryhmän esittämä veropaketti voi vaikeuttaa pk-yritysten kasvua ja heikentää yrittäjyyden kannustimia. Ryhmä rahoittaisi perintöveron poiston luovutusvoittoverolla ja kiristämällä listaamattomien yritysten verotusta. “Yrittäjät ei voi tätä hyväksyä. Nämä söisivät useasta suunnasta kannustimia yrittää ja kasvattaa yrityksiä. Perintöveron korvaaminen suoraan luovutusvoittoverolla tarkoittaisi merkittävälle osalle pk-yrityksistä veronkiristystä”, johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi.

Tuore Akava Works -maahanmuuttokatsaus kertoo, että uusia työlupia myönnettiin vuonna 2024 noin 11 000, joka on noin 4 000 vähemmän kuin vuonna 2023 ja 5 000 vähemmän kuin vuonna 2022. Työlupien määrän laskuun vaikuttivat työntekijöiden oleskelulupien määrän romahtaminen lähes 4 000:lla. Erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskivat noin 400:lla.

Bosch on julkaissut ennakkotiedot vuoden 2024 liiketoimintavuodesta, joka oli haasteellinen markkinakehityksen vuoksi. Huolimatta taloudellisista paineista yritys on edistynyt pitkän aikavälin strategiassaan ja pyrkii edelleen saavuttamaan tavoitteensa kasvussa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Suomi tarvitsee talouden ja hyvinvoinnin kasvua. Sitä saamme vain tuottavuuden ja työllisyyden positiivisella kehityksellä. Tanskan mallilla helposta irtisanomisesta, korkeasta alkuvaiheen työttömyysturvasta sekä tehokkaista työllisyyspalveluista saisimme Suomeen molempia, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Eduskunta on päättänyt leikkauksista ja muista muutoksista, jotka koskevat työmarkkinatukea, liikkuvuusavustusta ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaa työttömyystukea. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

Maaseutuparlamentti kokoaa maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yhteen Nurmekseen 26.–28.9.2024. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin toi tervehdyksessään esiin maaseudun keskeisen roolin Suomen tulevaisuudessa ja nosti esille erityisesti itäisen Suomen haasteet. Omistajanvaihdokset olivat esillä elinvoimajohtaja Leena Kristerin puheessa, jossa korostettiin niiden merkitystä maaseudun yritysten jatkuvuudelle ja uusille innovaatioille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilahduttavasti ryhtynyt työhön hallitusohjelmaan kirjatun työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen taloudelliset reunaehdot ovat tiukat (kulut eivät saa kasvaa) eikä kysynnästä ole varmuutta. Matalan kynnyksen malli olisikin ensimmäiseksi yhdistelmävakuutukseksi järkevin. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vakuuttamisen työttömyyden varalle vain palkansaajana tai yrittäjänä, mutta ei molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Työelämä on kuitenkin monimuotoisempaa kuin koskaan ennen ja yhä useammat henkilöt vaihtelevat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä tai toimivat molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Tulevaisuudessa perinteisten työnteon muotojen rinnalle tulevat vielä alustatalouden tarjoamat mahdollisuudet. Vanhat työttömyysturvan ratkaisut eivät enää vastaa kaikkien osalta näiden työskentelymuotojen tarpeisiin ja siksi tarvitaan malli molemmissa rooleissa tehdyn työn vakuuttamiseksi työttömyyden varalle samanaikaisesti.

Voiko kulttuuria mitata? Kannattaako sitä tukea verovaroin? Miten talouteen voitaisiin tuoda lisää luovuutta? Vuoden viimeisen Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on Kulttuurin taloustiede. Numerossa perehdytään eri näkökulmista kulttuurin ja talouden suhteeseen, joka on läheinen mutta ei aina kovin lämmin.

Keskuskauppakamari pitää varainsiirtoverokantojen alentamista perusteltuna toimena sekä rakennepolitiikan että suhdannepolitiikan näkökulmasta. Muutos parantaa työvoiman liikkuvuutta ja voi auttaa asuntomarkkinoita pääsemään syväjäästä liikkeelle ja sitä kautta viitoittaa tietä kohti asuinrakentamisen normalisoitumista.

Jos edellytämme työvoimalta liikkuvuutta työn perässä, meidän on edellytettävä valtiovallalta toimivaa asuntopolitiikkaa liikkuvuuden turvaamiseksi, toteaa eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd.) blogissaan.

Varsinaissuomalaiset yritykset arvioivat investoivansa vuoteen 2030 mennessä yli 5 miljardilla eurolla. Turun kauppakamari, Turku Science Park Oy ja Varsinais-Suomen liitto keräsivät tietoa eri lähteistä ja kyselyllä Varsinais-Suomen alueelle sijoittuvista yli puolen miljoonan euron investointihankkeista aikavälillä 2023–2030. Vastaavaa tietoa ei ole aiemmin kerätty. Investointisuunnitelmien luvut ovat todennäköisesti vieläkin suurempia, sillä kaikkea tietoa ei ole saatavilla. Nyt kootut luvut antavat kuitenkin hyvän arvion suunnasta.

Kokkolan Chydenius-seminaari järjestetään perjantaina 30.6. (klo 12.30–16.00) Kokkolan kaupungintalon Kokkolasalissa. Seminaarin otsikkona on ”Huutava pula tekijöistä – Ihmettelyn sijasta ratkaisuja”.

Pohjoisen alueen investointipotentiaali on yhteensä 160 miljardia euroa, ja on arvioitu, että suurin osa potentiaalista löytyy vihreästä siirtymästä. Lapin kauppakamarin raportin mukaan siirtymän etenemistä hidastavat työvoiman riittämättömyys, liikenneinfrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyvät pullonkaulat. Ratkaisuksi tarjotaan pohjoisen alueen maarajat ylittävää yhteistyötä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa EU-jäsenyyden tuomia etuja palkansaajille. EU-lainsäädäntö on vahvistanut esimerkiksi palkansaajien oikeutta vuosilomaan, Eloranta muistuttaa.

Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä sisämarkkinoiden hätäinstrumentiksi. Liikkuvuus ja sisämarkkinoiden toiminta halutaan turvata myös poikkeuksellisina aikoina. Keskuskauppakamarin mukaan ehdotuksen tavoitteet ovat erittäin tervetulleita, mutta piru piilee yksityiskohdissa. Komissio ehdottaa itselleen laajempaa toimivaltaa puuttua sisämarkkinoiden toimintaan hätätilanteissa. Myös yritysten velvoitteita lisätään ja yrityksille asetettavat sanktiot voivat nousta jopa 200 000 euroon.

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mukaan vuoden 2022 aikana Suomeen valmistuu noin 1600 uutta asumisoikeusasuntoa. Uusien asuntojen määrä on pienempi kuin kahtena aiempana vuonna. Vuosina 2020 ja 2021 valmistui runsaat 2000 asumisoikeusasuntoa per vuosi. Kuluvan vuoden aikana uusia asumisoikeusasuntoja valmistuu etenkin Helsinkiin, Espooseen, Keravalle, Jyväskylään ja Tampereelle.

Työn ja pääoman kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on hidastanut merkittävästi tuottavuuskasvua. Keskeinen kasvua hidastava tekijä on työvoiman keskittyminen alhaisemman tuottavuuden yrityksiin. Työvoiman tehokkaampaan kohdentumiseen voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta ja palkkakilpailua, selviää tuoreesta Aalto-yliopiston ja Etlan tutkimuksesta.

Maailmassa on paljon monimutkaisuutta. Suomen työeläkejärjestelmässä sitä löytyy ainakin voimassa olevien työeläkelakien lukumäärästä, eri lakien mukaisten eläkkeiden rahoituksen erilaisuudesta ja eläkkeiden toimeenpanon hajautumisesta usean eri työeläkevakuuttajan tehtäväksi. Kritiikin kärki on usein viimeksi mainitussa. Syvempi pohdinta siitä, mitä varten työeläke on olemassa ja mistä kaikesta sen järjestämisen monimuotoisuudessa on kyse, on harvemmin keskiössä.

Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano toi muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Muutosten myötä Suomeen lähetetyt maantieliikenteen kuljettajat ovat työehtojen määräytymisen osalta samassa asemassa muiden alojen lähetettyjen työntekijöiden kanssa.

Työmarkkinoiden muutokset haastavat hallitusta sen valmistellessa seuraavia työllisyystoimia. SAK ehdottaa, että voimat keskitetään työvoiman kohtaanto-ongelman hoitoon. Konkreettisena toimena voisi olla työvoimakoulutuksen lisääminen.