Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset kaikkein valmiimpia korjaamaan talousahdinkoaan

Luottamus oman talouden kehitykseen on vahvistunut koronarokotekattavuuden kasvaessa kaikissa Pohjoismaissa. Vahvinta tulevaisuudenusko on länsinaapurissa – jopa 39 prosenttia ruotsalaisista uskoi taloutensa kehittyvän positiivisesti seuraavan vuoden aikana. Suomessa sama luku oli 31 prosenttia. Tulevaisuudenusko on vahvistunut hyvin nopeasti, sillä vielä keväällä 2021 suomalaisista luotti talouteensa vain joka viides (20 %).

Suomalaiset erottuvat muista pohjoismaista valmiudellaan toimia taloudellisen tilanteensa turvaamiseksi. Lähes joka toinen (46 %) oli valmis vähentämään shoppailua. Norjalaisista vain 30 prosenttia oli valmis tekemään saman, tanskalaisista 33 prosenttia ja ruotsalaisista 41 prosenttia.

Suomalaisista 37 prosenttia on kyselyn mukaan myös valmiita ottamaan tiukemman kontrollin taloudestaan. Norjalaisista samaan oli valmiita vain 19 prosenttia. Tanskalaisista peräti joka neljäs (26 %) ilmoitti, ettei ole valmis tekemään mitään taloudellista tilannettaan kohentaakseen.

”Taloudellinen turvallisuuden tunne alkaa olla samalla tasolla kuin ennen koronaa. Sekä tulevaisuudenuskon vahvistuminen että suomalaisten talousrealismi ovat rohkaisevia merkkejä”, sanoo Lowellin Suomen toimitusjohtaja Juho Ylinen.

Työnteko talouden turvaajana maittaa suomalaisille erityisen hyvin. Lähes joka neljäs (24 %) kertoi työhalukkuudesta, kun tanskalaisista samaa kertoi ainoastaan 18 prosenttia. Ruotsin ja Norjan vastaavat luvut olivat 20 ja 21 prosenttia.

Suomalaiset epävarmoja taloustiedoistaan

Tutkimus kertoo, että suomalaiset kokevat taloustietämyksensä muita pohjoismaalaisia heikommiksi. Vain 42 prosenttia suomalaisista piti taloustietämystään erittäin hyvänä. Esimerkiksi tanskalaisista samaa sanoi 57 prosenttia.

Suomalaisista 37 prosenttia oli vahvasti sitä mieltä, että heillä on riittävä ymmärrys tulevaisuutta koskevien päätöksen tekemiseksi. Ruotsissa vastaava luku oli 47 prosenttia.

Vain 41 prosenttia suomalaisista ilmoitti oman taloustilanteensa olevan vakaa. Vahvimmaksi taloudellisen tilanteensa kokivat tanskalaiset (55 %). Ruotsalaisista 50 prosenttia ja norjalaisistakin 46 prosenttia uskoi vahvasti henkilökohtaiseen talouteensa.

Suomessa naiset (22 %) kokivat suurempaa epävarmuutta taloudestaan kuin miehet (14 %). Pariskuntien kohdalla näkyi suuri ero siinä, elääkö vastaaja avoliitossa (epävarmoja 17 %) vai avioliitossa (11 %). Eronneista ja leskistä peräti joka neljäs tunsi taloutensa olevan epävarmalla pohjalla.

Talousahdinko haittaa hyvinvointia

Lowellin barometrissa 20 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa huolestuneita rahan riittämisestä seuraavaan palkka- tai tukipäivään asti.

Joka viides (21 %) myös kertoi oman taloudellisen tilanteensa vaikuttavan kielteisesti terveyteen ja elämänlaatuun. Toisessa ääripäässä pohjoismaalaisista ovat tanskalaiset, joista 12 prosenttia oli samaa mieltä.

”Pandemia on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan”, Juho Ylinen toteaa. ”Taloustilanteensa kanssa kamppailevia on yhä tärkeää tukea. Heille tulee tarjota konkreettisia ratkaisuja tilanteesta selviämiseen. Me luotonhallinnan toimijana olemme ottaneet käyttöön koronan aikana useita erityisjoustoja maksusuunnitelmiin. Myös henkilökohtaista neuvontaa on lisätty ja parannettu. Haluamme auttaa ihmisiä saamaan oman taloutensa kestävälle pohjalle.”

Taloudellinen paine oireilee Pohjoismaissa eri tavoin. Taloudellista vaikeuksia kokevista suomalaisista 73 prosenttia koki ahdistusta ja 71 prosenttia stressiä. Samassa tilanteessa olevista norjalaisista vain 48 prosenttia koki ahdistusta ja tanskalaisista 56 prosenttia stressiä.

Suomessa nuoret naiset kokevat taloushuolten terveysvaikutukset vahvemmin kuin miehet. Alle 34-vuotiaista naisista joka kolmas (32 %) tunnisti talousahdingon kielteisen vaikutuksen terveyteensä, kun samanikäisistä miehistä vain 22 prosenttia tunsi samoin.

Kyselyn toteutus

Lowellin maksukykybarometri (Payment Indicator) mittaa pohjoismaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä. Tutkimus toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa syyskuussa 2021. Kyselyyn vastasi kunkin maan internetpaneelissa satunnaisotannalla yli 1 500 vähintään 18-vuotiasta maan asukasta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden väestön sukupuoli- ja ikärakennetta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Demoskop. Aiempi vastaava tutkimus tehtiin keväällä 2021.