Lowell: Sote-palveluiden asiakasmaksuja ei tulisi periä maksukyvyttömiltä

Suomessa on lähes 400 000 ylivelkaantunutta, jolla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Epävarmassa yleisessä taloustilanteessa määrä voi kasvaa entisestään.

Lowellin mukaan toimet ylivelkaantumisen pysäyttämiseksi eivät nykyisellään ole riittäviä. Luotonhallintayhtiön mukaan nykyisten perintätapausten valossa on nähtävillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia voisi kunnittain hyödyntää laajemminkin.

– Merkittävä toimenpide ylivelkaantumisen vähentämiseksi olisi asiakasmaksulain noudattaminen. Mielestämme aloittavien hyvinvointialueiden ei pitäisi ollenkaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitkäaikaisesti maksukyvyttömiltä, sanoo Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen.

Haittaavatko ulosottoon edenneet asiakasmaksut jopa velkaantuneen hakeutumista hoitoon?

Ylinen korostaa, että julkisten palveluiden maksut tulee maksaa kuten muutkin laskut. Sen sijaan maksukyvyttömät tulisi vapauttaa julkisista maksuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain perusteella.

– Ei ole kenenkään edun mukaista laskuttaa, periä ja lopulta lähettää ulosottoon maksuja, joita pitkäaikaisesti maksukyvytön ei kykene maksamaan. Prosessista aiheutuu turhaa vaivaa kuluttajalle sekä tarpeetonta työtä ja kustannuksia laskuttajille sekä toki myös perintäyhtiöille. Lopulta maksut kuormittavat tarpeettomasti viranomaisia ja yhteiskuntaamme, Ylinen kertoo.

Lowell muistuttaa, että julkiset palvelut kuuluvat kaikille, eikä maksukyvyttömiä pitäisi sulkea palveluiden ulkopuolelle. Pahimmillaan ulosottoon päätyvät maksamattomat asiakasmaksut saattavat haitata velkaantuneen hakeutumista hoidon piiriin.

Lowell muistuttaa, että laskuttaja, eli tässä tapauksessa kunta tai hyvinvointialue, voi selvittää asiakkaan maksukyvyn ja luottokelpoisuuden ennen perintäkirjeen lähettämistä.

Talousvaikeudet ja ylivelkaantuminen ovat moniulotteisia ongelmia, joiden taustalla on harvoin vain yksi vaikuttava tekijä.

– Keskustelemme asiakaspalvelussamme päivittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Ylivelkaantumiseen taustalta voi löytyä haastavia tilanteita tai kriisejä, kuten pitkäaikainen sairaus, konkurssi tai avioero, jotka johtavat oman talouden äkilliseen heikkenemiseen. Joissakin tapauksissa kyse on siitä, että velkaantunut ei ymmärrä suhteuttaa elintasoaan kulutukseen, Ylinen toteaa.

Ylinen muistuttaa, että Lowell on toiminut Suomessa jo yli 50 vuotta ja tuntee näin suomalaisten maksukyvyn ja taloudelliset haasteet. Luotonhallinnan asiantuntijoina Lowell tietää, että ylivelkaantumisen ehkäiseminen vaatii paljon konkreettisia tekoja ja tukea.

– Haluamme Lowellilla edistää vastuullista toimintatapaa alalla. Siksi haluamme edistää vastuullista luotonantoa, kannatamme positiivista luottorekisteriä ja kiinnitämme huomioita erityisesti kuluttajiin haavoittuvassa asemassa, Ylinen kertoo.

Asiakasmaksulain muutokset tulivat voimaan vuonna 2021. Lakimuutoksen mukaan (11§) maksua tulisi mieluummin alentaa tai jättää se perimättä kuin heikentää henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

Aihe on Ylisen mukaan ajankohtainen, kun hyvinvointialueet aloittavat pian toimintansa. Uusilla aluevaltuustoilla on mahdollisuus päättää, peritäänkö maksuja myös maksukyvyttömiltä – tai missä tilanteissa niitä voisi huojentaa.

Asiakasmaksujen perimättä jättäminen ei ratkaise ylivelkaantumisen juurisyitä, mutta nykyinen tapa heikentää entisestään heikossa asemassa olevien asemaa.

– Asiakasmaksujen poistaminen maksukyvyttömiltä olisi konkreettinen keino helpottaa ylivelkaantuneiden elämää sekä vähentää kuntien, hyvinvointialueiden ja perintäyhtiöiden turhaa työtä, Ylinen sanoo.

***

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 § (13.3.2003/221)

Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä (1.1.23 lukien palvelusta järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue) voi päättää, että:

1)                      muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai

2)                      maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. (30.12.2020/1201)

Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle tieto siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tieto on annettava ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Jos tiedon antaminen ei ole mahdollista ennen palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä, sen voi antaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään maksua perittäessä. Tieto on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Tietoa annettaessa asiakkaalle on annettava sen tahon nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. (30.12.2020/1201)

Edellä 4 momentissa tarkoitettu tieto on annettava asiakkaalle henkilökohtaisesti kirjallisesti tai suullisesti. Tieto voidaan antaa myös asiakkaan yksilöivän sähköisen palvelun välityksellä. Jos tieto annetaan muulla tavalla kuin kirjallisesti, asiakkaalle on hänen pyynnöstään annettava tieto myös kirjallisena. (30.12.2020/1201)