Kielivaalikone avattu äänestäjille – eduskuntavaaliehdokkaat huolissaan kansalliskielten asemasta

Kielivaalikoneessa voi vastata yhteensä 28 kysymykseen ja saada suosituksia oman vaalipiirinsä ehdokkaista. Palvelu näyttää lisäksi ne kysymykset, joissa käyttäjän vastaukset eroavat eniten ehdokkaan vastauksista. Ehdokkaiden vastauksia ja kielipoliittisia vaalilupauksia voi selata myös vastaamatta kysymyksiin. Kielivaalikonetta voi käyttää sekä suomen- että ruotsinkielisenä osoitteissa kielivaalikone.fi ja valkompassomsprak.fi. Kielivaalikoneen on toteuttanut puoluepoliittisesti sitoutumaton, kansalliskielten asemaa edistävä Oma kieli ry - Eget språk rf.

Kansalliskielten asemasta huolta yli puoluerajojen – enemmistö vastanneista kannattaa tiukempaa valtion ohjausta

Kaikissa puolueissa on Kielivaalikoneen vastausten perusteella merkittävä määrä ehdokkaita, joille kansalliskielten säilyminen yhteiskunnan ensisijaisina, kaikilla elämänaloilla käytettyinä kielinä on tärkeää. He ovat myös valmiita tiukempiin valtiovallan ohjaustoimiin: 74 % tähän mennessä vastanneista ehdokkaista katsoo esimerkiksi, että kielilainsäädännön pitäisi koskea täysimääräisesti myös valtionyhtiöitä ja liikelaitoksia. 62 % vastaajista valitsisi mieluummin kielilainsäädännön tiukentamisen kuin sääntelyn purkamisen. Monet näistä ehdokkaista ovat antaneet Kielivaalikoneessa kielipoliittisen vaalilupauksen edistää suomen ja ruotsin kielen asemaa.

Osa ehdokkaista suhtautuu kuitenkin sääntelyn lisäämiseen epäillen. He korostavat esimerkiksi yritysten oikeutta käyttää markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa haluamaansa kieltä. 35 % vastanneista ei haluaisi velvoittaa yrityksiä käyttämään palveluissaan ja markkinoinnissaan suomea tai ruotsia englannin sijaan – siitäkin huolimatta, että selvä enemmistö vastanneista ehdokkaista (84 %) pitää pelkästään englanniksi tarjottavaa asiakaspalvelua syrjivänä.

- Ollaan menossa todella haitalliseen suuntaan, jos jatketaan julkisten palveluiden yhä kattavampaa tarjoamista englanninkielisenä, patistellaan työyhteisöjä vaihtamaan työpaikan kieli englanniksi sekä annetaan kuntien ja oppilaitosten vapaasti lisätä englanninkielistä koulutusta Suomessa. Tällaisten yksittäisten päätösten summana omat kielemme kuihtuvat, koulutuksen taso heikkenee, työelämän tehokkuus kärsii sekä syntyy isoja kielivähemmistöjä, joilla ei ole yhteistä kieltä läheskään kaikkien Suomessa asuvien kanssa, sanoo Kielivaalikoneen toteuttaneen Oma kieli ry:n puheenjohtaja Marja Alkio.

– Uusilta kansanedustajilta tarvitaan nyt sekä strategialinjauksia että rohkeutta asettua omien kieltemme puolelle käytännön päätöksenteossa, toteaa Alkio.

5.3.2023 mennessä Kielivaalikoneeseen on vastannut 35 % eduskuntapuolueiden ehdokkaista. Kielivaalikoneeseen lisätään ehdokkaiden vastauksia aina vaaleihin saakka. Oma kieli ry julkaisee eduskuntavaalien jälkeen kattavan tutkimusraportin vaalikonevastauksista.