Oma kieli ry

Kansalliskielet tarvitsevat valtiovallan tukea – Oma kieli ry:n hallitusohjelmatavoitteet julkaistu

Jaa
Suomessa on käynnissä voimakas englanninkielistymiskehitys. Englanninkielistä koulutusta on merkittävästi lisätty, julkisia palveluita järjestetään yhä laajemmin myös englanninkielisenä ja monet yritykset tarjoavat asiakkailleen palvelua ainoastaan englanniksi. Jos näin jatketaan, rakennetaan Suomea, jossa englannin kieli vähitellen nousee yleiseksi käyttökieleksi kansalliskielten rinnalle tai ohi, perustuslain vastaisesti. Oma kieli ry on julkaissut kansalliskielten aseman vahvistamiseksi hallitusohjelmatavoitteensa, joissa ehdotetaan mm. suunnanmuutosta korkeakoulujen kielipolitiikkaan.
Hallitusohjelmatavoitteet julkaistu suomeksi ja ruotsiksi
Hallitusohjelmatavoitteet julkaistu suomeksi ja ruotsiksi

1. Valtiovallan on aktiivisesti edistettävä ja tarvittavin lainsäädäntötoimin vahvistettava kansalliskielten asemaa kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien yhteisinä kielinä.

Kansalliskielillä on oltava ääneen lausuttu ja politiikkatoimissa toteutuva, ensisijainen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa puhutaan lukuisia kieliä äidinkielinä, mutta niiden lisäksi jokaisen on osattava suomea tai ruotsia, jotta yhteiskunta voi toimia tasa-arvoisesti ja tehokkaasti. Kielilainsäädäntöä on tiukennettava ja sen rikkomisesta on koiduttava seuraamuksia. Lisäksi tarvitaan erityistä tukea kotoperäisille vähemmistökielille.

2. Suomessa pitää olla oikeus elää täysipainoisesti suomeksi ja/tai ruotsiksi kansalaisena, kuluttajana ja työntekijänä.

Läheskään kaikki suomalaiset eivät puhu lainkaan tai kovin hyvin englantia. Heitä kohtaan vieraskielinen markkinointi ja palvelu on syrjivää. Suomalainen kuluttaja tarvitsee suojakseen kansainvälisten esimerkkien mukaista lainsäädäntöä, joka vahvistaa kansalliskielisen palvelun saatavuutta. Myöskään työpaikoilla työkieltä ei voi Suomessa laajamittaisesti vaihtaa englanniksi.

3. On tärkeää, että kaikki Suomessa pysyvästi asuvat osaavat vähintään toista kansalliskieltä hyvin.

Englanninkielisten julkisten palveluiden tarjoamisella pyritään houkuttelemaan Suomeen työvoimaa lupaamalla, että Suomessa voisi elää englanniksi. Tämä hidastaa kielen oppimista ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Näin toimien syntyy myös isoja kielivähemmistöjä, joilla ei olisi enää yhteistä kieltä läheskään kaikkien muiden suomalaisten ja Suomessa asuvien kanssa. Kielen nopealle oppimiselle on myös syytä kehittää selkeitä kannustimia, esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan ehdoksi on asetettava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

4. Koulujen pääasiallisina opetuskielinä Suomessa pitää säilyttää kansalliskielet.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on laajasti osoitettu, että äidinkielisenä annettu opetus johtaa parhaisiin oppimistuloksiin ja mahdollisimman hyvään äidinkielen hallintaan ja lukutaitoon. Siksi Suomessa koulujen pääasiallisina opetuskielinä tulee säilyttää suomi ja ruotsi.

Englanninkielistä ylioppilastutkintoa, lukio-opetusta tai ammatillista koulutusta ei tarvita. Niiden lisääminen johtaisi lopulta samaan, lainvastaiseen tilanteeseen, johon on jo jouduttu korkeakoulutuksen puolella.

5. Korkeakoulujen kielipolitiikassa tarvitaan täyskäännös.

Hallitusohjelmaa laadittaessa on syytä huomata oikeuskanslerin 5.5.2023 antama ratkaisu, jossa todetaan, että Aalto-yliopistossa englanninkielinen opetus on tietyillä koulutusaloilla syrjäyttänyt suomen kielen. Oikeuskansleri toteaa tilanteen yliopistolain vastaiseksi. Korkeakoulujen kielipolitiikassa tarvitaankin merkittävä muutos: englanninkielisenä toteutettavaa opetusta on vähennettävä ja kansalliskielisen opetuksen määrää lisättävä.

Vieraskielisille suunnatuissa ohjelmissa on saavutettava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito omalle alalle työllistymistä varten.

Kielivaalikoneessa selkeä enemmistö kannatti tiukennuksia kielilainsäädäntöön

Oma kieli ry toteutti ennen vaaleja Kielivaalikoneen, jonka englanninkielistymistä käsitteleviin kysymyksiin vastasi 35 % ehdokkaista, yhteensä 700 henkilöä. Valtaosa ehdokkaista (70 % vastanneista) tunsi huolta kansalliskielten asemasta ja 61 % vastaajista katsoi, että kansalliskielten aseman vahvistamiseksi tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä.

"Edellisen hallituksen aikana käynnistetyt selvitykset englannin kielen roolista valmistuvat kaikki pian. Nyt on päästävä vauhdilla jo toteuttamaan uudistuksia. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin yhteisiksi kielikseen kansalliskielet. Ne takaavat tasa-arvon ja yhteiskunnan tehokkaan toiminnan sekä vahvistavat suomalaisten keskinäistä yhteisyyden tunnetta", toteaa Oma kieli ry:n puheenjohtaja Marja Alkio.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hallitusohjelmatavoitteet julkaistu suomeksi ja ruotsiksi
Hallitusohjelmatavoitteet julkaistu suomeksi ja ruotsiksi
Lataa
Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
Lataa
Mål för regeringsprogrammet
Mål för regeringsprogrammet
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oma kieli ry
Otakaari 7
02150 Espoo

Oma kieli ry – Eget språk rf on poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka tukee kansalliskieltemme suomen ja ruotsin asemaa suomalaisen yhteiskunnan
yhteisinä kielinä.

Yhdistys kannattaa myös laajaa vieraiden kielten osaamista, jokaisen oikeutta käyttää ja ylläpitää omaa äidinkieltään sekä yhteiskunnan tukea kotoperäisille vähemmistökielille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma kieli ry

Kansalliskielibarometri vahvistaa: suomalaiset eivät hyväksy englannin nostoa yleiskieleksi koulutuksessa, palveluissa ja työelämässä9.4.2024 18:27:23 EEST | Tiedote

Oma kieli ry:n toteuttaman Kansalliskielibarometrin toinen osa on julkaistu. Kyselytutkimuksessa on selvitetty suomalaisten asenteita englannin kielen käyttöön koulutuksen, julkisten ja yksityisten palveluiden sekä työelämän kielenä. Suomalaiset pitävät englannin kielen nostoa yleiseksi käyttökieleksi suomen ja ruotsin rinnalle haitallisena ja epätoivottavana. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisenä tarjottava asiakaspalvelu yksityisissä yrityksissä saa täystyrmäyksen: 86 % vastaajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että Suomessa palvelua saa aina suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen.

Presidenttiehdokkaista kuusi kertoi kantansa yhteiskunnan englanninkielistymiseen – kukaan heistä ei halua Suomea, jossa eletään englanniksi23.1.2024 14:52:54 EET | Tiedote

Oma kieli ry kysyi presidenttiehdokkaiden näkemyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevasta englanninkielistymiskehityksestä. Kuusi ehdokasta kertoi kyselyssä kantansa. He olivat Mika Aaltola, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo ja Olli Rehn. Li Andersson, Alexander Stubb ja Jutta Urpilainen eivät vastanneet kyselyyn. Kyselyyn vastanneista ehdokkaista kukaan ei halua, että Suomesta rakennetaan maa, jossa voi elää englanniksi.

Kansalliskielibarometri 2023: Suomalaiset arvostavat kansalliskieliä suomalaisen yhteiskunnan yhteisinä kielinä4.12.2023 07:07:00 EET | Tiedote

Suomalaiset arvostavat kansalliskieliä suomalaisen yhteiskunnan yhteisinä kielinä. Tämä selviää Oma kieli ry:n yhdessä tutkimuslaitos Kantar Publicin kanssa toteuttamasta Kansalliskielibarometri 2023 -mielipidetutkimuksesta. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen nähdään tärkeänä osana suomalaisuutta. Selkeä enemmistö vastaajista pitää englannin kielen lisääntyvää käyttöä esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa haitallisena.

Valkompassen om språk har öppnats för allmänheten – nationalspråkens ställning bekymrar riksdagskandidaterna6.3.2023 10:26:16 EET | Pressmeddelande

Nationalspråkens ställning och det att engelska används allt oftare i stället för finska eller svenska i Finland bekymrar riksdagskandidaterna. Är det viktigt att alla som bor permanent i Finland kan finska eller svenska? Diskriminerar kundservice som endast erbjuds på engelska personer vars kunskaper i engelska är otillräckliga eller obefintliga? Behöver vi öka andelen engelskspråkig utbildning i Finland? Dessa och andra språkpolitiska frågor har hittills besvarats av 683 riksdagskandidater i den nya Valkompassen om språk.

Kielivaalikone avattu äänestäjille – eduskuntavaaliehdokkaat huolissaan kansalliskielten asemasta6.3.2023 10:26:14 EET | Tiedote

Kansalliskielten asema sekä englannin lisääntyvä käyttö suomen ja ruotsin kielen sijasta herättävät huolta kansanedustajaehdokkaissa. Onko tärkeää, että kaikki pysyvästi Suomessa asuvat osaavat suomea tai ruotsia? Onko tarpeen lisätä englanninkielisenä järjestettävää koulutusta? Syrjiikö pelkästään englanniksi tarjottava asiakaspalvelu niitä, jotka eivät osaa kovin hyvin tai lainkaan englantia? Näihin ja muihin kielipoliittisiin kysymyksiin on vastannut jo 683 eduskuntavaaliehdokasta ensimmäistä kertaa toteutettavassa Kielivaalikoneessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye