Kansalliskielibarometri vahvistaa: suomalaiset eivät hyväksy englannin nostoa yleiskieleksi koulutuksessa, palveluissa ja työelämässä

Kansalliskielinen koulutus päihittää monin tavoin englanninkielisen koulutuksen

Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa järjestettävä englanninkielinen opetus ei saa suurta kannatusta: 76 % vastaajista uskoo, että äidinkielisessä opetuksessa saavutetaan paremmat oppimistulokset ja 69 % ajattelee, että vieraskielinen opetus vaarantaa äidinkielen oppimisen. 62 % vastaajista uskoo, että yksi englanninkielisen painotusopetuksen suosion syistä on halu saada lapsi hyvälle luokalle tai hyvään kouluun. 

Englanninkielisenä järjestettävä koulutus nähdään koulutuksen laatua ja äidinkielen osaamista heikentävänä, epätarkoituksenmukaisena sekä syrjivänä. 72 % vastaajista uskoo, että englanninkielisenä järjestettävä ammatillinen koulutus ei edistä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja 69 % ajattelee, että englanninkielisenä järjestettävät koulutusohjelmat ja opinnot voivat syrjiä suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita. 

Enemmistö suomalaisista katsoo, että yliopistojen ja korkeakoulujen ei pitäisi saada itsenäisesti päättää opetuskielestään, mikäli se johtaa kansalliskielisen koulutuksen vaarantumiseen. Tieteellisiä julkaisuja pitää tuottaa korkeakouluissa suomeksi ja ruotsiksi 78 %:n mielestä. 

Laajat englanninkieliset julkiset palvelut haittaavat maahanmuuttajien kielenoppimista ja kotoutumista

Myös kattavat, englanninkieliset julkiset palvelut nähdään turhana ja haitallisena: 72 % uskoo, että kotimaisen kielen oppiminen viivästyy, mikäli julkiset palvelut pyritään järjestämään yhä kattavammin myös englanniksi. Kaksi kolmasosaa suomalaisista (66 %) uskoo, että olisi järkevämpää panostaa maahanmuuttajien kielen opiskeluun kuin englanninkielisten palveluiden tarjoamiseen. Peräti 88 % suomalaisista ajattelee, että on asianmukaista, että yritysten tulee toimittaa asiakirjansa viranomaisille suomeksi tai ruotsiksi. 

Oikeus elää suomeksi tai ruotsiksi koetaan tärkeänä myös yksityisissä palveluissa

Yksityisten palveluiden kielen osalta suomalaisten kanta on myös yllättävän selvä: peräti 86 % suomalaisista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että yksityisiä palveluita tarjotaan paikkakunnasta riippuen joko suomeksi tai ruotsiksi. Mukavana englannin kielen puhumisen asiakaspalvelutilanteessa kokee vain 28 % vastaajista. Viesti yksityisille palveluntarjoajille onkin selvä: kielitaidosta, koulutuksesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta pelkästään englanninkielisenä tarjottava palvelu ei suomalaisia miellytä ja sitä pidetään laajasti syrjivänä käytäntönä. Näin ajattelee peräti 82 % suomalaisista.

Englannin nostaminen työpaikkojen yleiskieleksi epäilyttää suomalaisia

Myös näkemykset työelämän englanninkielistämisestä ovat torjuvia. Englannin kielen käytön työkielenä nähdään tuovan lyhyellä tähtäimellä sen hyödyn, että englantia osaavan maahanmuuttajan on helpompi aloittaa töissä. Haittapuolet työkielen vaihdosta englantiin nähdään kuitenkin moninaisina ja laajoina: 84 % uskoo, että englanti työkielenä syrjii niitä, jotka osaavat englantia muita huonommin. 84 % uskoo, että vieraalla kielellä työskentely johtaa useammin virheisiin, vaaratilanteisiin ja väärinymmärryksiin. 76 % uskoo, että työntekijöiden kaikkea osaamista ei voida hyödyntää, jos työkieleksi vaihdetaan englanti. 

Englannin kielen käyttöön siirtymisen nähdäänkin olevan lyhytnäköinen ratkaisu, johon ei pitäisi työpaikoilla turvautua: 69 % kaikista vastaajista ajattelee, että työpaikan käyttökieltä ei pidä vaihtaa englantiin sen vuoksi, että työpaikalle palkataan vieraskielisiä työntekijöitä. 

Yhteenveto Kansalliskielibarometrin toisesta osasta

Kansalliskielibarometrin toiseen osaan sisältyy yhteensä 21 kysymystä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten suuri enemmistö haluaa, että Suomessa äidinkielestä riippumatta kaikki osaavat suomea tai ruotsia ja siten kansalliskielet voivat pysyä tasa-arvoa rakentavina yhteiskunnan yleiskielinä. Englannin kielen nosto kansalliskielten rinnalle ei saa kannatusta yhdelläkään tutkituista yhteiskunnan osa-alueista. Englannin kielen käytön yleiskielenä nähdään olevan haitallista sekä maahanmuuttaneille itselleen että suomalaiselle kantaväestölle työteon tehokkuuden, koulutuksen laadun ja kustannusten näkökulmasta.   

Huomionarvoista kyselytutkimuksen tuloksissa on se, että iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutustasosta tai taloudellisesta asemasta riippumatta kaikissa ryhmissä tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi nuorimmassakin vastaajaryhmässä (18–25-vuotiaat) 77 % vastaajista katsoo, että yksityisiä palveluita tulee tarjota Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen. 

TIETOA KANSALLISKIELIBAROMETRIN TOTEUTUKSESTA

Kansalliskielibarometri 2023 julkaistaan kolmessa osassa suomeksi ja ruotsiksi. Sen ensimmäinen ja toinen osa on nyt julkaistu. Raportteihin ja aineistoihin voi tutustua osoitteissa https://kansalliskielibarometri.fi ja https://nationalspraksbarometern.fi.

Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä tutkimuslaitos Kantar Publicin (nyk. Verian) kanssa.  Tutkimusaineistona on Kantar Publicin internetpaneelissa toteuttama kysely yli 18-vuotiaille mannersuomalaisille. Vastaajia oli 1338. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä sukupuolen, vastaajan kielen ja suuralueiden mukaan.

Kansalliskielibarometri toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella.