Kansalliskielet tarvitsevat valtiovallan tukea – Oma kieli ry:n hallitusohjelmatavoitteet julkaistu

1. Valtiovallan on aktiivisesti edistettävä ja tarvittavin lainsäädäntötoimin vahvistettava kansalliskielten asemaa kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien yhteisinä kielinä.

Kansalliskielillä on oltava ääneen lausuttu ja politiikkatoimissa toteutuva, ensisijainen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa puhutaan lukuisia kieliä äidinkielinä, mutta niiden lisäksi jokaisen on osattava suomea tai ruotsia, jotta yhteiskunta voi toimia tasa-arvoisesti ja tehokkaasti. Kielilainsäädäntöä on tiukennettava ja sen rikkomisesta on koiduttava seuraamuksia. Lisäksi tarvitaan erityistä tukea kotoperäisille vähemmistökielille.

2. Suomessa pitää olla oikeus elää täysipainoisesti suomeksi ja/tai ruotsiksi kansalaisena, kuluttajana ja työntekijänä.

Läheskään kaikki suomalaiset eivät puhu lainkaan tai kovin hyvin englantia. Heitä kohtaan vieraskielinen markkinointi ja palvelu on syrjivää. Suomalainen kuluttaja tarvitsee suojakseen kansainvälisten esimerkkien mukaista lainsäädäntöä, joka vahvistaa kansalliskielisen palvelun saatavuutta. Myöskään työpaikoilla työkieltä ei voi Suomessa laajamittaisesti vaihtaa englanniksi.

3. On tärkeää, että kaikki Suomessa pysyvästi asuvat osaavat vähintään toista kansalliskieltä hyvin.

Englanninkielisten julkisten palveluiden tarjoamisella pyritään houkuttelemaan Suomeen työvoimaa lupaamalla, että Suomessa voisi elää englanniksi. Tämä hidastaa kielen oppimista ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Näin toimien syntyy myös isoja kielivähemmistöjä, joilla ei olisi enää yhteistä kieltä läheskään kaikkien muiden suomalaisten ja Suomessa asuvien kanssa. Kielen nopealle oppimiselle on myös syytä kehittää selkeitä kannustimia, esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan ehdoksi on asetettava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

4. Koulujen pääasiallisina opetuskielinä Suomessa pitää säilyttää kansalliskielet.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on laajasti osoitettu, että äidinkielisenä annettu opetus johtaa parhaisiin oppimistuloksiin ja mahdollisimman hyvään äidinkielen hallintaan ja lukutaitoon. Siksi Suomessa koulujen pääasiallisina opetuskielinä tulee säilyttää suomi ja ruotsi.

Englanninkielistä ylioppilastutkintoa, lukio-opetusta tai ammatillista koulutusta ei tarvita. Niiden lisääminen johtaisi lopulta samaan, lainvastaiseen tilanteeseen, johon on jo jouduttu korkeakoulutuksen puolella.

5. Korkeakoulujen kielipolitiikassa tarvitaan täyskäännös.

Hallitusohjelmaa laadittaessa on syytä huomata oikeuskanslerin 5.5.2023 antama ratkaisu, jossa todetaan, että Aalto-yliopistossa englanninkielinen opetus on tietyillä koulutusaloilla syrjäyttänyt suomen kielen. Oikeuskansleri toteaa tilanteen yliopistolain vastaiseksi. Korkeakoulujen kielipolitiikassa tarvitaankin merkittävä muutos: englanninkielisenä toteutettavaa opetusta on vähennettävä ja kansalliskielisen opetuksen määrää lisättävä.

Vieraskielisille suunnatuissa ohjelmissa on saavutettava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito omalle alalle työllistymistä varten.

Kielivaalikoneessa selkeä enemmistö kannatti tiukennuksia kielilainsäädäntöön

Oma kieli ry toteutti ennen vaaleja Kielivaalikoneen, jonka englanninkielistymistä käsitteleviin kysymyksiin vastasi 35 % ehdokkaista, yhteensä 700 henkilöä. Valtaosa ehdokkaista (70 % vastanneista) tunsi huolta kansalliskielten asemasta ja 61 % vastaajista katsoi, että kansalliskielten aseman vahvistamiseksi tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä.

"Edellisen hallituksen aikana käynnistetyt selvitykset englannin kielen roolista valmistuvat kaikki pian. Nyt on päästävä vauhdilla jo toteuttamaan uudistuksia. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin yhteisiksi kielikseen kansalliskielet. Ne takaavat tasa-arvon ja yhteiskunnan tehokkaan toiminnan sekä vahvistavat suomalaisten keskinäistä yhteisyyden tunnetta", toteaa Oma kieli ry:n puheenjohtaja Marja Alkio.