VATT: Ansioturvan lyhentäminen parantaa työllisyyttä – leikkausten vaikutukset kuitenkin vaihtelevat
Ansioturvan keston leikkaukset ovat lyhentäneet työttömyysjaksoja Suomessa, vahvistaa VATT:n tuore tutkimus. Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tutkimustulos on linjassa VATT:n aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimusten perusteella ansioturvan lyhennys vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin vuosina 2014 ja 2017, molemmilla kerroilla sadalla etuuspäivällä eli 20 viikolla. Nykyisin yleisin ansioturvan pituus Suomessa on 80 etuusviikkoa. Alle kolme vuotta työelämässä olleilla ansioturvan pituus on 60 etuusviikkoa ja yli 58-vuotiailla 100 etuusviikkoa.
Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tuoreet tutkimustulokset vahvistavat, että keskimäärin ansioturvan enimmäiskeston leikkaus vahvistaa työllisyyttä. Ansioturvan lyhentäminen vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin. Vuoden 2014 leikkaus koski vain työttömiä, joilla oli vähän työhistoriaa. Tässä ryhmässä leikkaus ei vaikuttanut työttömyyden kestoon. Myöhempi leikkaus koski lähes kaikkia. Se lyhensi työttömyysjaksojen keskipituutta noin kolme viikkoa. Kumpikaan leikkaus ei vaikuttanut siihen, millaisiin työsuhteisiin työttömät työllistyivät.
”Vuonna 2017 tehty lyhennys nopeutti työllistymistä jo työttömyyden alussa. Ilmeisesti osa työttömäksi jäävistä ottaa huomioon ansioturvan keston jo heti työttömyyden alussa. Näyttää siltä, että keskimäärin työtä haetaan ja otetaan vastaan alusta lähtien hanakammin”, sanoo Heikki Korpela.
Myönteisten työllisyysvaikutusten lisäksi ansioturvan keston lyhentämisellä on myös huonoja puolia.
“Vaikka työttömät keskimäärin työllistyvät nopeammin, kaikki eivät löydä työtä. Ansioturvan enimmäiskesto on tullut viime vuosina täyteen noin 10 000–20 000 henkilöllä. Ansioturvan enimmäiskeston käyttäviltä työttömiltä viimeisin lyhennys leikkasi nettotuloja keskimäärin 300–400 euroa kuukaudessa", Korpela sanoo.
Aiemmassa VATT:n Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimuksessa havaittiin, että lyhyempi ansioturva nopeutti työllistymistä mutta johti lyhyempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin niillä työttömillä, joiden viimeaikainen työssäolo oli ollut rikkonaista.
“Lohdullista on, että uudessa tutkimuksessa tällaista kielteistä vaikutusta ei näkynyt työttömillä keskimäärin", Korpela sanoo.
Lisätiedot:
Heikki Korpela
Väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 848 6022
Sähköposti: heikki.korpela@helsinki.fi
Avainsanat
Liitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Yritysverojen laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi, todetaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotulojen menetys myös harvoin täysin kompensoituu talouskasvun kautta.
Blogi: VATT selvittää keinoja Afrikan maiden verokertymän vahvistamiseksi28.10.2024 07:00:00 EET | Blogi
VATT pyrkii kehittämään Afrikan maiden verotusta useilla tutkimushankkeilla. Verotuksen kehittäminen kehittyvissä maissa on osa kansainvälistä trendiä, joka voi vahvistaa hyvää hallintoa ja vähentää kehitysapuriippuvuutta, kirjoittaa VATT:n erikoistutkija Elina Berghäll.
Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein23.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
VATT: Investointihyvitys ei edistä talouskasvua tai puhdasta siirtymää toivotusti14.10.2024 15:17:22 EEST | Tiedote
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Väitös: Työelämässä arvostetut kyvyt selittävät osan älykkyyden kehityksestä eli Flynnin efektistä10.10.2024 10:32:35 EEST | Tiedote
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme