Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
Suomessa tuloverotus kokonaisuutena perustuu eriytetyn tuloverotuksen idealle. Pääomatulot ja ansiotulot verotetaan erillään toisistaan ja pääomatuloja verotetaan pääsääntöisesti kevyemmin kuin ansiotuloja. Alusta alkaen järjestelmän haasteeksi on tunnistettu yrittäjävetoisten pienyritysten verotus, joka ei toisaalta saisi heikentää yritysten kannusteita investoida ja kasvaa, mutta joka ei toisaalta saisi myöskään tarjota yrityksille mahdollisuuksia verosuunnitteluun.
Tämä haaste on pyritty Suomessa ratkaisemaan listaamattomien osakeyhtiöiden osalta jakamalla yhtiöstä saatu osinko mekaanisesti kahteen osaan, joista toinen verotetaan pääomatulona ja toinen ansiotulona (split-järjestelmä). Tulon muuntamista ansiotulosta pääomatuloksi rajoitetaan yrityksen nettovarallisuuteen sidotulla pääomatulon ylärajalla, ja verottamalla pääomatulo-osuus kevyehkösti pyritään takaamaan kohtuulliset taloudelliset kannusteet yritystoiminnalle. Suomessa pääomatulo-osuuden yläraja lasketaan nykyisin kertomalla yhtiön nettovarallisuus 8 prosentin laskennallisella tuottoasteella (normaalituottoprosentti).
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat juuri em. normaalituottoaste (8 prosenttia) ja omistajan pääomatuloksi katsottava osuus (25 prosenttia). VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tuore tutkimus osoittaa, että näitä arvoja olisi syytä muuttaa, jotta järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, eikä ohjaisi tarpeettomasti yritysten päätöksentekoa. Tieteellisessä aikakauslehdessä Nordic Tax Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan normaalituottoastetta (8 prosenttia) tulisi alentaa ja pääomatulon prosenttirajaa (25 prosenttia) nostaa.
Tutkimuksessa ehdotettuja muutoksia perustellaan sillä, että yleistä korkotasoa olennaisesti korkeampi tuottoaste kannustaa yrityksiä nettovarallisuuden kasvattamiseen ja saattaa siksi ohjata yritysten investointeja kohteisiin, joita ne eivät muutoin valitsisi. Investoinnit eivät tällöin välttämättä suuntaudu kaikkein tuottavimpiin kohteisiin, mikä saattaa johtaa kokonaistuotannon ja hyvinvoinnin menetyksiin. Normaalituottoastetta tulisi siksi alentaa ja se tulisi sitoa yleiseen korkotasoon. Tämä ja omistajan pääomatuloksi katsottavan osuuden nostaminen mahdollistaisivat samalla nykyisen huojennetun osingon ylärajan (150 000 euroa) poistamisen.
”Hyvä verojärjestelmä on neutraali ja oikeudenmukainen. Tutkimuksemme osoittaa, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä paremmin siten, että se kannustaisi mahdollisimman suureen taloudelliseen tehokkuuteen ja estäisi verosuunnittelun”, summaa Seppo Kari.
VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tutkimus pyrkii vastaamaan laajemmin erityisesti kahteen kysymykseen: Onko Suomessa käytössä oleva yhtiön nettovarallisuuteen perustuva osinkoverojärjestelmä vaikutuksiltaan yhtä toimiva kuin Ruotsissa ja Norjassa käytössä oleva osakkeen hankinta-arvoon nojaava järjestelmä? Viimeksi mainittu on saanut positiivisia arvioita useissa tutkimuksissa. Toiseksi kysytään: Onko Suomen järjestelmän parametriarvot valittu onnistuneesti ja miten niitä tulisi muuttaa, jotta järjestelmä täyttäisi hyvälle verojärjestelmälle asetettavat tavoitteet?
Tutkimuksen mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein tiettyjä parametrejä muuttamalla, kuten yllä on kuvattu. Listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää kokonaisuudessaan ei ole kuitenkaan syytä laittaa remonttiin.
Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös verosuunnitteluun, jossa listaamattoman yhtiön nettovarallisuutta on esimerkiksi joidenkin some-vaikuttajien omistamissa yrityksissä kasvatettu keinotekoisesti yritysrakennetta koskevilla järjestelyillä. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua ripeästi korjaamalla nettovarallisuuden laskentasääntöjä. Listaamattomien yhtiöiden verotuksen perusrakennetta ei kuitenkaan ole tarvetta tästäkään syystä muuttaa.
Yhteyshenkilöt
Seppo KariJohtava tutkijaVATT
Puh:+358 29 551 9419seppo.kari@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Blogi: VATT selvittää keinoja Afrikan maiden verokertymän vahvistamiseksi28.10.2024 07:00:00 EET | Blogi
VATT pyrkii kehittämään Afrikan maiden verotusta useilla tutkimushankkeilla. Verotuksen kehittäminen kehittyvissä maissa on osa kansainvälistä trendiä, joka voi vahvistaa hyvää hallintoa ja vähentää kehitysapuriippuvuutta, kirjoittaa VATT:n erikoistutkija Elina Berghäll.
VATT: Investointihyvitys ei edistä talouskasvua tai puhdasta siirtymää toivotusti14.10.2024 15:17:22 EEST | Tiedote
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Väitös: Työelämässä arvostetut kyvyt selittävät osan älykkyyden kehityksestä eli Flynnin efektistä10.10.2024 10:32:35 EEST | Tiedote
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
VATT-päivän ennakkotiedote: Taloustieteilijät vastaavat – miten TKI-rahoitus tulisi kohdentaa?12.9.2024 12:38:44 EEST | Tiedote
Suomi on päättänyt panostaa TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin myös taloudellisesti vaikeana aikana. Mikä olisi järkevin tapa käyttää kasvavat TKI-panostukset? Kysymykseen vastaavat useat taloustieteilijät Suomesta ja ulkomailta torstaina 19.9.2024 järjestettävässä VATT-päivässä.
Miksi yrittäjät miehittävät tulojakauman huippua?12.9.2024 07:00:00 EEST | Blogi
Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme