Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Yhteisen sujuvan kielen puuttuessa käytetään monia keinoja yhteisymmärryksen rakentumiseen, kuten eri maiden viittomia, eleitä, osoituksia ja esimerkiksi piirros- ja/tai valokuvia. Tutkimuksen aikana vuorovaikutuksissa esiintyi kuitenkin molemminpuolisia ymmärtämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Äidinkieli käsitteenä oli tutkimukseen osallistujille vieras. He eivät nimenneet omaa kieltään, vaan ilmoittivat viittovansa.
Sivusen tutkimuksen osallistujat ilmoittivat olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän lähtömaassaan oppimansa viitotun kielen taito vaihteli suuresti. Suomalaisella viittomakielen oppimisella on myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, koska tiedonsaanti kyseisellä kielellä oli saavutettavampaa.
Kuurojen, kuten muidenkin vammaisten ihmisten, ihmisoikeustilanne on usein huono. Heitä syrjitään yhteiskunnissaan ja pääsy koulutukseen tai terveydenhuoltoon voi olla monissa valtioissa estetty vammaisuuden vuoksi.
– Kuurona viittomakielisenä tutkijana ymmärrän hyvin kuuroja turvapaikanhakijoita. Eletyt kokemukset kuuroina ihmisinä ovat samankaltaisia, mutta meidän välillämme ovat kuitenkin erilaiset kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustat. Nämä asiat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Sivunen toteaa.
KM Nina Sivusen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa” tarkistustilaisuus pidetään 2.12.2023 alkaen klo 12 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Mesch (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-sivunen-021223
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1
Taustatietoja:
Nina Sivunen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäinen syntymäkuuro viittomakielinen väittelijä.
Sivunen työskentelee lehtorina Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut muun muassa peruskoulun luokanopettajana, Yleisissä kielitutkinnoissa rakentamassa suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä sekä viittomakielen asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeessa Mongoliassa.
Lisätietoja:
Nina Sivunen (nina.sivunen@diak.fi tai ninajosivunen@gmail.com )
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana8.11.2024 13:25:44 EET | Tiedote
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä8.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme