Kansalliskielibarometri 2023: Suomalaiset arvostavat kansalliskieliä suomalaisen yhteiskunnan yhteisinä kielinä

KANSALLISKIELIBAROMETRIN TAUSTA

Kansalliskielten asemasta ja englannin kielen lisääntyneestä käytöstä suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty vilkasta julkista keskustelua jo vuosia. Kielitieteilijät ja muut asiantuntijat ovat esittäneet huolensa suomen ja ruotsin kielen asemasta englannin kielen vallatessa alaa suomalaisen yhteiskunnan kolmantena yleiskielenä. Valtiovallan toimesta onkin mm. käynnistetty useita asiantuntijaselvityksiä kansalliskielten ja englannin kielen aseman osalta.

Vieraan kielen nouseminen omien kieltemme rinnalle yleiseksi käyttökieleksi on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, jonka strateginen ohjaaminen on valtiovallan tehtävä. Kielipolitiikan suunnan määrittelyssä kansalaismielipide ansaitsee tulla kuulluksi, mutta tähän mennessä kattavaa tietoa suomalaisten kielipoliittisista asenteista ei tältä osin ole ollut käytettävissä. Nyt ensimmäistä kertaa toteutetun Kansalliskielibarometrin tuottamaa tietoa suomalaisten asenteista voidaan hyödyntää sekä kielipoliittisessa strategiatyössä että arvioitaessa sellaisia yksittäisiä päätöksiä, joilla on vaikutusta englanninkielistymiskehitykseen Suomessa.

KESKEISET HAVAINNOT

Suomalaiset pitävät suomen tai ruotsin kielen osaamista oleellisena osana suomalaisuutta, ja haluavat, että suomalainen yhteiskunta toimii ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että kaikki suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat osaavat suomea tai ruotsia.

Suurin osa suomalaisista kannattaa kansalliskielten aseman vahvistamista. 72 % suomalaisista uskoo, että koulutuksen laatu yliopistoissa ja korkeakouluissa laskee, jos opetuskielenä käytetään enemmistölle vierasta kieltä. 85 % suomalaisista haluaa yritysten käyttävän ensisijaisesti suomea tai ruotsia kuluttajille tarjottavissa palveluissa. 

Suomalaiset uskovat, että maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen oppiminen hidastuu merkittävästi, mikäli julkiset palvelut tarjotaan kattavasti englanninkielisinä. Tätä mieltä on 72 % vastaajista.

Suomalaiset ajattelevat lähes yksimielisesti, että suomen tai ruotsin kielen oppiminen edistää kotoutumista – 91 % on tätä mieltä. Kansalliskielten puhujilla on tässä myös tärkeä rooli: selkeä enemmistö eli 67 % vastaajista on sitä mieltä, että maahanmuuttaneiden kanssa tulisi pyrkiä puhumaan ensisijaisesti suomea tai ruotsia.

Suomalaisten suuri enemmistö iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja puoluekannasta riippumatta asettuu vastauksissaan tukemaan kansalliskieliä yhteisinä kielinämme ja vastustaa englannin kielen nostamista yleiseksi käyttökieleksi Suomessa. Esimerkiksi 70 % on sitä mieltä, että Suomesta ei pitäisi luoda kuvaa maana, jossa voi elää englanniksi.

TIETOA KANSALLISKIELIBAROMETRIN TOTEUTUKSESTA

Kansalliskielibarometri 2023 julkaistaan kolmessa osassa vuoden loppuun mennessä. Sen ensimmäinen osa, Kansalliskielet ja englanti, tarjoaa 14 kysymyksen laajuisen yleiskatsauksen aiheeseen. Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä tutkimuslaitos Kantar Publicin (nyk. Verian) kanssa.  Tutkimusaineistona on Kantar Publicin internetpaneelissa toteuttama kysely yli 18-vuotiaille mannersuomalaisille. Vastaajia oli 1338. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä sukupuolen, vastaajan kielen ja suuralueiden mukaan.

Kansalliskielibarometri toteutetaan Suomen Kultturirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella.