Väitös: Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ei voi tapahtua ilman viljelijöitä, mutta viljelijöiden liikkumavara on vähäinen
Valtaosa ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla, viljelijöiden valintojen seurauksena. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros edellyttää siten viljelijöiltä muutoskykyä, mutta tämä muutoskyky on jo ennestään koetuksella maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. YTM Irene Kuhmonen tutki kauppatieteiden väitöskirjassaan maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.
Irene Kuhmosen tutkimus pohjautui kattaviin viljelijäkyselyhin sekä Suomen ruokajärjestelmän historiaa koskevaan kirjallisuusanalyysiin.
- Viljelijät ovat puun ja kuoren välissä. Vaikka keskimääräinen tilakoko on kasvanut koko 2000-luvun ajan, viljelijöiden reaaliansiot ovat samalla heikentyneet. Entiseen ansiotasoon yltääkseen viljelijän on siis kyettävä jatkuvasti kehittämään tilaa ja omaa toimintaansa, Irene Kuhmonen toteaa.
Suomalainen ruokajärjestelmä on hyvin keskittynyt, alueellisesti erilaistunut ja yksipuolinen. Siinä missä tämä tekee toiminnasta tehokasta, se jättää vain vähän tilaa valtavirrasta poikkeaville toimintamalleille maataloudessa.
Keskittyneen järjestelmän hintapaineissa moni maataloustuloista riippuvainen viljelijä valitsee kasvu-uran, erikoistumisen ja tuotannon tehostamisen. Vaikka näitä kehityskulkuja pidetään maatalouspolitiikassa tavoiteltavina, ne ovat kuitenkin samalla monien maatalouden ympäristöongelmien juurisyitä. Maatalousluonto köyhtyy, koska viljely on tehostunut ja maisemarakenne yksipuolistunut. Turvemaiden pellonraivaus aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vesistöjen rehevöitymistä, sillä pohjoisen karjatilallisten on elinkeinon jatkuvuus turvatakseen pitänyt peltoa raivaamalla kasvattaa tilakokoa ja karjamäärää. Itämeri rehevöityy, kun tuotanto ja samalla ravinnepäästöt keskittyvät voimakkaasti tietyille valuma-alueille, eivätkä ravinnekierrot toimi.
Kaikki viljelijät eivät toki tavoittele kasvua, jolloin viljely jää usein sivutoimiseksi. Viljelyn osa-aikaistuminen ei ole kuitenkaan välttämättä suotuisa kehityssuunta kestävyystavoitteiden kannalta.
- Tutkimuksen havainnot osoittivat, että viljelijän kestävyysorientaatio liittyy maatilan kehittämispyrkimyksiin. Tilan kehittäminen taas on tärkeää erityisesti niille viljelijöille, joille maatalous on merkittävä osa toimeentuloa. Vaikka poikkeuksia on moneen suuntaan, tämä on tutkimusaineistoista esiin piirtyvä iso kuva, Kuhmonen kertoo.
Ruokajärjestelmän kestävyysongelmat liittyvät niihin sääntöihin, joiden varassa järjestelmä toimii, ja nämä säännöt ohjaavat myös viljelijöiden toimintaa. Järjestelmänäkökulmasta säännöt ovat paitsi lakeja ja säädöksiä, myös ruokajärjestelmässä eniten valtaa käyttävien toimijoiden - kuten kaupan - omia tavoitteita, normeja ja sopimusmalleja, jotka määrittävät koko järjestelmän toimintaperiaatteita. Säännöt määrittävät esimerkiksi sen, millainen toiminta alkutuotannossa on kannattavaa. Maanviljely on taloudellista toimintaa: sen on tuotettava viljelijöille riittävä toimeentulo. Viljelijät eivät pysty muuttamaan järjestelmän sääntöjä, vaan heidän on toimeen tullakseen mukauduttava niihin.
Ruokajärjestelmät kuitenkin muuttuvat, mutta suuret muutokset tapahtuvat yleensä kertarysäyksellä ja kriisien kautta. Suuriin muutoksiin on historiassa liittynyt aina ruokaturvan heikkenemistä. Tämän vuoksi muutoksia tulisi ennakoida myös huolehtimalla siitä, että tarpeeksi suuri joukko viljelijöitä kykenee jatkamaan ammatissaan. Samalla viljelijöiden uudistumiskykyä tulisi tukea määrätietoisesti. Toiminnan uudelleensuuntaaminen vaatii aina resursseja, ja nämä resurssit ovat maatiloilla tällä hetkellä erittäin vähissä.
- Maanviljelijöiden keskuudesta löytyy muutoshalukkuutta ja -kyvykkyyttä, jonka tukeminen kannattavia ja kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia luomalla on keskeistä kestävyyssiirtymän onnistumiselle, Kuhmonen muistuttaa.
YTM Irene Kuhmosen kauppatieteiden väitöskirja ”Imprisoned by the regime? Farmer agency and farm resilience in the making of a sustainable food system” tarkastetaan 15.12.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Domenico Dentoni (Montpellier Business School) ja kustoksena dekaani Hanna-Leena Pesonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kuhmonen-151223
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9854-7
Irene Kuhmonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Vaajakosken lukiosta vuonna 2002, ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Irene Kuhmonen on toiminut tutkijana Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksessa vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen hän on toiminut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimus- ja opetustehtävissä. Parhaillaan Kuhmonen työskentelee Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Biodiful-hankkeessa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Keski-Suomen kulttuurirahasto ja Oiva Kuusiston säätiö sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.
Lisätietoja: irene.a.kuhmonen@jyu.fi, puh 040 820 7640.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneet jäävät usein digipalveluiden suunnittelussa ulkopuolelle4.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Vastuu ikääntyneiden osallistamisesta julkisten digipalveluiden suunnitteluun ei kuulu kenellekään, vaikka eri sidosryhmät näkevät osallistavan suunnittelun hyvänä ja hedelmällisenä keinona digipalveluiden toteutuksessa.
Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Tutkimus paljastaa, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja ja miten muusikkous vaikuttaa prosessointiin2.10.2024 13:11:30 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja eli kohtia, joissa yksi fraasi päättyy ja toinen alkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, vaikuttaako muusikkona oleminen tähän prosessiin.
Kansainvälinen ura luonnon populaatioiden sopeutumisen tutkijana toi professoriksi Jyväskylän yliopistoon2.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.
Mikroelektroniikan ja fotoniikan alan osaajille riittää kysyntää1.10.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Erasmus Mundus RADMEP (Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies) -ohjelma tarjoaa varman työpaikan mikroelektroniikan ja fotoniikan aloilla. Yhteistutkinto-ohjelmasta vuonna 2023 valmistuneet ovat kaikki työllistyneet. Tänä syksynä valmistui 18 opiskelijaa ja suurin osa heistäkin on jo löytänyt työpaikan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme