EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin uusi jakso: EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?

Maaperä on meidän tärkein luonnonvaramme, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Törmänen. Se tarjoaa kasvualustan puustolle ja aluskasvillisuudelle, vaikuttaa veden liikkeisiin ja toimii myös elinympäristönä ja hiilivarastona.

Sekä käytännön metsänhoidossa että tutkimuksessa tällä hetkellä maaperään liittyviä tärkeitä keskusteluaiheita ovat sekametsien kasvatus, lannoitukset ja maanmuokkaus. Nämä ovat isoja teemoja, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa, kertoo Törmänen.

Suomessa metsänhoito on hyvää, mutta esimerkiksi maaperän eliöstöön ja mikrobistoon liittyy suuria tietoaukkoja, hän jatkaa. Jos ei tiedetä, mitä joku metsänhoitomenetelmä aiheuttaa maaperän mikrobistolle, voi olla vaikeaa tunnistaa keinoja ylläpitää maaperän terveyttä.

On tosi tärkeää, että tutkimusta aiheesta tehdään, neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä myötäilee. Sekä Suomen että EU:n tasolla on meneillään useita tutkimushankkeita aihepiiriin liittyen, hän kertoo.

Niin kauan kuin tutkimustietoa ei ole riittävästi, metsänomistajan kannattaa toimia varovaisuusperiaatteella ja pyrkiä minimoimaan metsätalouden vaikutukset maaperään, luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta kommentoi. Tapion julkaisemassa Maaperän huomioiminen metsänhoidossa -raportissa nostetaan hyviin esiin myös konkreettisia toimia kuten vesistöjen suojavyöhykkeet, korjuuvaurioiden välttäminen ja mahdollisimman kevyet maanmuokkausmenetelmät.

Mikäli metsänomistaja haluaa huomioida maaperäasiat, kannattaa hänen käyttää mahdollisimman monipuolisia metsänkäsittelytoimenpiteitä ja ylläpitää monimuotoisuutta metsässään, Törmänen kiteyttää.

EU:n maaperädirektiivin myötä maaperän terveyttä täytyy seurata – myös metsämaalla

Maaperäasiat ovat saaneet entistä enemmän painoarvoa myös EU:ssa. Vuonna 2021 valmistui uusi maaperästrategia, jonka pohjalta komissio julkaisi viime kesänä maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Sen tavoitteena on parantaa maaperän tilaa EU:ssa, kertoo Perälä.

Direktiiviehdotus lähtee siitä, että luotaisiin maaperän tilan seurantajärjestelmä, hän jatkaa. Ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee seurata omalla alueellaan tiettyjä muuttujia, joiden perusteella arvioitaisiin, onko maaperä tervettä vai ei. Tällaisia kaikilla maaluokilla, myös metsämaalla, seurattavia muuttujia olisivat esim. eroosio, maaperän hiili ja vedenpidätyskyky.

Ehdotus on parhaillaan valmistelussa ja neuvottelut käynnissä. Lopullisen direktiivin sisältöön vaikuttaa vielä moni asia, korostaa Perälä. Seurannan kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen edistämisessä ei kuitenkaan tarvitse odottaa direktiiviä, vaan siihen kannattaa ryhtyä jo nyt.

Myös Törmänen korostaa seurantojen tärkeyttä. Säännöllisellä näytteenotolla on mahdollista saada tarkkaa dataa maaperän tilasta ja muutoksista pitkällä aikavälillä, hän kertoo.

Myös tutkimuksen ja käytännön välinen yhteistyö on tärkeää, ja tutkimuksen tulisi aidosti hyödyttää käytännön metsänhoitoa, Törmänen jatkaa.  

Törmänen korostaa koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen tärkeyttä metsänomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa. Toimintatapoja tulisi kehittää jatkuvasti, jolloin maaperään vaikuttavat toimenpiteet tehdään aina vain paremmin, hän sanoo. Esimerkiksi metsänhoidon suositukset ovat hyvä keino jalkauttaa tutkimustietoa kentälle nopealla tahdilla.

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.