Kuusenkuoren varastointitapa vaikuttaa niiden sisältämien yhdisteiden hyödynnettävyyteen
FM Eelis Halmemies kehitti väitöskirjatyössään uutto-, kuivaus- ja kromatografisia tutkimusmenetelmiä kuusen sivuvirroista saaduille uutteille ja niiden sisältämien pitoisuuksien varastointiin. Kuusen teollisten sivuvirtojen kemiallisten yhdisteiden varastoinnin kehittäminen on tärkeää, jotta biojalostamot voivat maksimoida näistä raaka-ainesta ja muista luonnonmateriaaleista saadun hyödyn tulevaisuudessa.
Tehtaiden ja sahojen käsittelemästä kuusesta syntyy lopullisten puutuotteiden lisäksi aina sivuvirtoja eli lopputuotteen ulkopuolelle jäänyttä materiaalia. Suomessa kuusen teollisesta käsittelystä syntyy sivuvirtana miljoonia kuutiometrejä kuusenkuorta vuosittain. Vaikka kuori edustaa rikasta varantoa merkittäville kemiallisille yhdisteille, kuten stilbeeneille ja tanniineille, kuoren suuren mittakaavan kemiallinen jalostus on kuitenkin vielä matalalla tasolla ja suurin osa kuoresta päätyy poltettavaksi energiantuotannossa. Tämän takia monet biojalostamot pohtivat esimerkiksi sitä, kuinka kannattavaa on jatkojalostaa tai varastoida kuusen ja muiden luonnonmateriaalien prosessoinnin yhteydessä mahdollisesti terveysvaikutteisia yhdisteitä sisältäviä sivuvirtoja. Jotta kysymykseen voidaan vastata, täytyy käytettävissä olla luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä raaka-aineen kemiallisesta koostumuksesta että siinä tapahtuvista muutoksista erilaisissa varastointiolosuhteissa.
Kahvia kuusesta?
FM Eelis Halmemiehen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uutto-, kuivaus- ja kromatografisia tutkimusmenetelmiä kuusen sivuvirroista saaduille uutteille.
— Maallikolle asian voi pelkistää siten, että kuusesta keitetään kahvia eri liuottimia käyttäen ja tutkitaan sitten kahvin koostumusta, Halmemies toteaa.
Uutteet ovat mielenkiintoisia, koska niitä on suhteellisen helppo tuottaa ja mahdollisuudet niiden suuremman mittakaavan jatkojalostukseen olivat kokeilukelpoisia. Uuton kohdistaminen suuren käyttöpotentiaalin omaaviin yhdisteisiin muodosti tutkimuksessa innostavan haasteen.
Noin puolen vuoden varastointikokeiden aikana tutkittiin satojen eri uutteiden koostumusta kaasu- ja nestekromatografisin menetelmin kuori-, neulas- ja kantonäytteistä sekä selvitettiin niissä tapahtuvia pitoisuuksien muutoksia erilaisissa varastointiolosuhteissa. Lisäksi tutkittiin näytteiden polymeeristen aineosien, hemiselluloosien, selluloosan ja ligniinin, pitoisuuksia.
Varastointitavoilla on väliä
Varastointitapa vaikutti raaka-aineen koostumukseen, koska tietyt varastointimenetelmät osoittautuivat edistävän merkittävästi tiettyjen yhdisteiden mikrobiologista ja lämpöhajoamista. Esimerkiksi neljän viikon varastointi kuorikasassa johti tilanteeseen, jossa stilbeenejä ei enää voitu tunnistaa käytetyillä menetelmillä, kun taas kuusitukkien kuoressa stilbeenit säilyivät jopa 24 viikkoa.
— Mielenkiintoinen ja toistaiseksi vielä hieman avoin kysymys on kuitenkin se, mitä stilbeeneille varastoinnin yhteydessä tapahtuu; huuhtoutuvatko ne sadevesien tuottamien valumavesien mukana, saako UV-valo yhdisteet hajoamaan, vaiko onko kyse ligniinipolymeerin muodostumisesta? Halmemies pohtii.
Tämän takia jatkotutkimuksille on edelleen tarvetta yksiselitteisen näkemyksen saamiseksi.
Sivuvirtojen tulevaisuuden biojalostusnäkymät
Väitöskirjatyössä sovellettuja analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi niihin kuusen teollisiin sivuvirtoihin, jotka sisältävät lisäarvollisesti merkittäviä kemiallisia yhdistelmiä. Näin voidaan varmistua sellaisten yhdisteiden säilymisestä, mikä voi tulevaisuudessa auttaa biojalostamoja käsittelemään raaka-aineita niistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi. Väitöskirjatutkimuksen tarjoama tieto edustaa näin yhtä välttämätöntä vaihetta pyrittäessä tämän tyyppisten biomassavarantojemme kokonaisvaltaiseen ja kannattavaan käyttöön.
Tutkimukseen on saatu rahoitusta Walter Ahlströmin säätiöltä sekä Olvi-säätiöltä.
Eelis Halmemies valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 2014 ja väitöskirjatutkimuksen hän aloitti vuonna 2016. Tutkimuksen ohjaajina toimivat emeritusprofessori Raimo Alén ja yliopistonlehtori Jarmo Louhelainen sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tohtori Hanna Brännström.
FM Eelis Halmemiehen väitöskirja “Chemical Changes in the Industrial Extractive-Containing Sidestreams of Norway Spruce (Picea abies) During Storage” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.2.2024 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa Kem4. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Tekla Tammelin (VTT) ja kustoksena yliopistonlehtori Jarmo Louhelainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja “Chemical Changes in the Industrial Extractive-Containing Sidestreams of Norway Spruce (Picea abies) During Storage” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92612
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana8.11.2024 13:25:44 EET | Tiedote
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä8.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme