Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Terävä jakoi eronneiden miesten isyyspuheen hoiva-, kasvatus- ja huolipuheeseen. Näiden puhetapojen sisällä hän tarkasteli tarkemmin sitä, millaisiksi miehet isyytensä luonnehtivat sekä millaisia pyrkimyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja eron jälkeiseen isyyteen liittyy.
Haastattelut tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Lämmin isä–lapsi-suhde ja miehen malli korostuivat haastatteluissa
Monet tutkimuksen isät reflektoivat syvästi isyyttään ja tulivat asettaneeksi korkeat moraaliset kriteerit eron jälkeiselle isyydelle, vaikka eivät itse aina näitä täyttäisikään.
– Hoivapuheessaan isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, Terävä kertoo.
– Kasvatuspuheessaan isät korostivat haluavansa kasvattaa sääntöjen asettamisen, keskustelun, opettamisen ja miehen mallin kautta lapsista moraalisia, omatoimisia sekä toisia kunnioittavia ihmisiä. Isien puheessa oli nähtävissä myös viitteitä perinteiseen isyyteen ja mieheyteen, joskin isät korostivat välttävänsä rankaisun käyttämistä kasvatuskeinonaan, Terävä kuvailee.
Eron jälkeinen isyys ei ole mutkatonta – lapsen menettäminen huolettaa
Samalla kun isät maalasivat puheessaan varsin ihanteellista isyyskuvaa, he toivat huolipuheessaan esille pelkonsa tulla väärinymmärretyiksi ja joutuvansa ulkokehälle lapsensa elämässä.
Eron jälkeinen isyys ei näyttäydy mutkattomana, mutta parhaimmillaan isän ja lapsen suhdetta lähentävänä ajanjaksona. Toisaalta eron jälkeinen isyys kerrottiin haavoittuvana ja kompleksisena, jossa isien suurimpana pelkona on leimautuminen huonoksi isäksi ja uhka lapsen menettämisestä.
– Jotta isän ja lapsen välinen turvallinen tunneyhteys ja aito molemminpuolinen kiintymys toteutuisivat, isällä on oltava kykyä, halua sekä mahdollisuus arkiseen hoivaan ja vastuunottoon, Terävä painottaa.
Johanna Terävän artikkeli ”Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta” ilmestyy Sosiologia-lehden numerossa 2/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Terävä, KT, Perhe- ja isyystutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori
p. 040 805 4802
johanna.terava@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneet jäävät usein digipalveluiden suunnittelussa ulkopuolelle4.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Vastuu ikääntyneiden osallistamisesta julkisten digipalveluiden suunnitteluun ei kuulu kenellekään, vaikka eri sidosryhmät näkevät osallistavan suunnittelun hyvänä ja hedelmällisenä keinona digipalveluiden toteutuksessa.
Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Tutkimus paljastaa, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja ja miten muusikkous vaikuttaa prosessointiin2.10.2024 13:11:30 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja eli kohtia, joissa yksi fraasi päättyy ja toinen alkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, vaikuttaako muusikkona oleminen tähän prosessiin.
Kansainvälinen ura luonnon populaatioiden sopeutumisen tutkijana toi professoriksi Jyväskylän yliopistoon2.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.
Mikroelektroniikan ja fotoniikan alan osaajille riittää kysyntää1.10.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Erasmus Mundus RADMEP (Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies) -ohjelma tarjoaa varman työpaikan mikroelektroniikan ja fotoniikan aloilla. Yhteistutkinto-ohjelmasta vuonna 2023 valmistuneet ovat kaikki työllistyneet. Tänä syksynä valmistui 18 opiskelijaa ja suurin osa heistäkin on jo löytänyt työpaikan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme