Suomalaisten enemmistö tyytymätön hallitukseen

Pienempien hallituspuolueiden sisällä hallituksen kannatus eroaa rajusti toisistaan. 56 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on katsoo hallituksen onnistuneen työssään, RKP:n kannattajista ainoastaan 13 prosenttia.

96 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan. Sosialidemokraateista 93 ja vihreistä 91 prosenttia oli heidän kanssaan samaa mieltä.

73 prosenttia keskustalaisista pitää hallituksen työn jälkeä heikkona. Melkein joka neljäs (23 %) keskustan kannattaja ajattelee hallituksesta päinvastaisesti.

Oppositio on onnistunut 65 prosentin mielestä vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.

31 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa. 34 prosenttia pitää sitä melko huonona.

24 prosenttia antoi oppositiolle hyvää palautetta. Viisi prosenttia arvioi sen onnistuneen hyvin, 19 prosenttia melko hyvin.

Oppositio sai tunnustusta eniten vasemmistoliittolaisilta, joista 51 prosenttia antoi sille hyvän arvosanan. Sosialidemokraateista 41:llä ja vihreistä 31 prosentilla on sama käsitys oppositiosta. Keskustalaisista 31 prosenttia pitää opposition suoritusta hyvänä.

Eniten kritiikkiä oppositio sai kokoomuslaisilta ja perussuomalaisilta. Kokoomuslaisista 81 prosenttia arvioi sen suoriutuneen heikosti, perussuomalaisista jopa hieman suurempi osa (87 %).

Aiempaa useampi uskoo hallituksen pysyvän pystyssä

Käytännössä joka toinen (49 %) uskoo hallituksen pysyvän pystyssä koko vaalikauden ajan. 37 prosentin mielestä se kaatuu. 15 prosenttia on asiasta vailla mielipidettä.

Hallituksen ajatellaan olevan aavistuksen vakaammalla pohjalla kuin viime lokakuussa. Silloin nimittäin sen kestävyyteen uskovia oli täsmälleen yhtä paljon (43 %) kuin niitä, jotka uumoilivat sen kaatuvan ennen vaalikauden loppumista.

Kokoomuslaisista 84 prosenttia uskoo hallituksen kestävän koko toimikautensa. Perussuomalaisista 72 prosentilla on sama käsitys.

Joka kymmenes kokoomuslainen (10 %) ja joka viides perussuomalainen uskoo hallituksen matkan katkeavan kesken.

Vasemmistoliittolaisista niin ajattelee 64 prosenttia, sosialidemokraateista (61 %) ja vihreistäkin (60 %) selkeä enemmistö.

Kansalaisten suhtautuminen kokoomukseen ja SDP:hen myönteisintä, suhtautuminen RKP:hen aikaisempaa negatiivisempaa

Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin kokoomukseen. 43 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. 41 prosentilla on myönteinen kuva SDP:stä.

Keskusta herättää positiivisia ajatuksia 39 prosentissa. 38 prosentilla on vastaava käsitys keskustasta ja 34 prosentilla perussuomalaisista.

33 prosenttia ajattelee myönteisesti vasemmistoliitosta, jokin verran harvempi kristillisdemokraateista (30 %), Liike Nytistä (29 %) ja RKP:stä (26 %).

RKP:hen suhtaudutaan tällä hetkellä hiukan negatiivisemmin kuin viime syksynä (muutos -7 prosenttiyksikköä). Myös SDP:n kuva on heikentynyt saman verran.

Puolueita kuitenkin erottaa se, että siinä missä SDP:n edellinen tulos oli yksi sen parhaista, RKP:n tuore tulos on koko 2020-luvun heikoin.

Myös suhtautuminen vasemmistoliittoon (-4), Liike Nytiin (-4) on muuttunut aavistuksen verran kielteisemmäksi.

Muita puolueita koskevat muutokset ovat vähäisempiä.

Joka toinen aikeissa äänestää europarlamenttivaaleissa

50 prosenttia kertoi aikovansa varmasti äänestää tulevissa europarlamenttivaaleissa. 29 prosenttia tekee niin todennäköisesti, 15 prosentin jättäessä vaalit luultavasti väliin.

Äänestysaikeet ovat hieman lisääntyneet. Vielä vuosi sitten vain 42 prosenttia aikoi varmasti äänestää eurovaaleissa. Viime lokakuussa vastaava luku oli 44 prosenttia.

Alue- ja kuntavaalit innostavat hieman useampaa äänestämään. 57 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ensi vuoden yhdistetyissä alue- ja kuntavaaleissa. 71 prosenttia aikoo varmasti äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Puoluebarometrissä käytetty tapa ja erityisesti siinä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on antanut hyvin osviittaa tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta.

Esimerkiksi kevään 2023 Puoluebarometrissä 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti omaa äänestämistään eduskuntavaaleissa varmana. Kotimaan äänestysprosentti oli tilastokeskuksen mukaan 72,0.

Tuore tulos antaa toiveita siitä, että vuoden tulevien eurovaalien äänestysaktiivisuus voisi olla suurempi kuin vuoden 2019 vaaleissa, joissa suomalaisista äänioikeutetuista vain hieman yli 40 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Tutkimuksen toteuttamisesta

Tutkimusyhtiö Verian on toteuttanut Puoluebarometrin 18.–25.3.2024. Tutkimus on toteutettu Forum-vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. ahvenanmaalaiset). Haastattelujen kokonaismäärä on 1372. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimusyhtiö Verian

Verian on uusi nimi yhteiskunnallisiin kysymyksiin erikoistuneelle tutkimusyhtiölle. Aiemmin yhtiö toimi nimellä Kantar Public.

Verianin tehtävänä on tuottaa voimaa päätöksentekoon. Yhtiö sitoutuu työssään viiteen periaatteeseen:

• tinkimättömään objektiivisuuteen. ”Olemme ehdottoman riippumattomia.”
• merkitykselliseen päätöksentekoon. ”Olemme ketteriä ja luovia ajattelijoita.”
• asiantuntemukseen intohimona. ”Olemme sitoutuneet huippuosaamiseen.”
• nöyrään itsevarmuuteen. ”Annamme työmme puhua puolestaan.”
• kunnioittavaan suoruuteen. ”Olemme viestinnässämme suoria ja vilpittömiä.”