Itämeri vähentää stressiä ja tarjoaa elämyksiä

Itämeri on suomalaisille tärkeä hyvinvoinnin lähde, osoittaa John Nurmisen Säätiön teettämä ja Verianin (aikaisemmin Kantar Public) toteuttama valtakunnallinen kyselytutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia Itämerellä on suomalaisten arkeen, ja miten hyvin suomalaiset tuntevat Itämeren ympäristöongelmien syitä.

Internet-kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 1041 suomalaista. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan suomalaista aikuisväestöä.

Lähes puolet vastaajista koki, että Itämeri tuottaa henkilökohtaista hyvinvointia. Suurin osa Itämeren rannalla asuvista arvioi Itämeren tuottavan henkilökohtaista hyvinvointia, mutta Itämeri koetaan tärkeäksi hyvinvoinnin lähteeksi myös sisämaassa. Jopa noin kolmannes yli 50 kilometrin päässä merestä asuvista arvioi saavansa hyvinvointia Itämerestä.

Itämeri tarjoaa mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen ja rauhoittumiseen. Lähes neljännes vastaajista koki, että Itämeri ja siihen liittyvät aktiviteetit vähentävät stressiä. Itämeri näyttäytyi naisille erityisesti rauhoittumis- ja retkeilypaikkana, kun taas miehet korostivat lisäksi risteilyjä ja iloa.

”Itämeren tuottama hyvinvointi näkyy niin yksilöiden arjessa kuin Itämeren rannikkomaiden kassoissa. Itämeren suojelukomissio HELCOM on arvioinut, että mikäli Itämeren rannikkovesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2040 mennessä, tuottaa se vuosittain yli 5 miljardia euroa lisäarvoa Itämeren alueen maille. Käänteisesti tämä tarkoittaa, että mikäli emme pidä Itämerestä huolta, menetämme vuosittain puhtaan uimaveden lisäksi myös rahaa”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Rehevöitymisen syitä ei tunneta

Pitkäjänteisestä suojelutyöstä huolimatta Itämeri on yhä suurimmaksi osaksi huonossa tilassa. Ilmastonmuutos kiihdyttää Itämeren suurinta ympäristöongelmaa rehevöitymistä. Rehevöityminen samentaa vettä, aiheuttaa pohjan happikatoa ja lisää Itämeren lajien katoa.
Rehevöitymisen suurin syy on liiallinen ravinteiden pääsy maalta mereen. Tällä hetkellä ravinteita mereen päätyy eniten maa- ja metsätaloudesta.

Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan Itämeren tilaa eniten heikentäviä tekijöitä. Yli puolet vastaajista jätti valitsematta tekijöistä maa- ja metsätalouden. Vieläkin harvempi nimesi heikentäväksi tekijäksi ilmastonmuutoksen. Eniten vastaajat kokivat roskaantumisen ja haitallisen aineiden vaikuttavan Itämeren tilaan.

”Konkreettiset rannoilla näkyvät asiat, kuten roskat ja lumenkaadot, näyttävät huolettavan suomalaisia. Suuret ongelmat, kuten maatalouden päästöt ja ilmastonmuutos, jäävät vähälle huomiolle. Meidän olisi hyvä muistaa, että lähes kaikkien suomalaisten päätökset arjessa vaikuttavat Itämeren tilaan, riippumatta siitä, kuinka kaukana merestä asuu. Itämeren ongelmat ovat hyvin kytkeytyneitä toisiinsa: ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä, joka taas pahentaa luontokatoa”, muistuttaa Arrakoski-Engardt.

Jätevesien ja teollisuuden päästöjä on 2000-luvulta alkaen onnistuttu leikkaamaan huomattavasti eri toimijoiden yhteistyöllä. Suuri osa pistemäisistä kuormituslähteistä, kuten jätevedenpuhdistamojen fosforipäästöt, on saatu hallintaan. Siksi suojelutoimet kohdistetaan nyt suurelta osin hajakuormituksen, eli maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen.

Suomalaiset valmiita Itämeri-tekoihin, mutta vaativat myös päättäjiä isompaan vastuuseen

Kuka kantaa vastuun Itämeren hyvinvoinnista? Vastaajat nostivat tärkeimmiksi tahoiksi Itämeren rannikkovaltiot. Yli puolet koki, että Suomen hallituksella on vastuu Itämeren tilan parantamisesta. Kolmanneksi tärkeimmäksi tahoksi nimettiin yksilöt ja perheet.

”Vaikka jokainen suomalainen ja itämeriläinen voi tehdä arjessaan tekoja Itämeren tilan parantamiseksi, päättäjillä on suuri vaikutusmahdollisuus ja vastuu. Esimerkiksi juuri voimaan astunut Euroopan unionin ennallistamisasetus tulee velvoittamaan myös Suomelta entistä isompaa satsausta pinnanalaisen luontokadon pysäyttämiseksi. Itämeren pelastamiseen tarvitaan mukaan kaikki”, sanoo Arrakoski-Engardt.

Kyselyyn vastanneet olisivat valmiita tekemään myös itse entistä enemmän Itämeren eteen. Yli puolet vastaajista oli valmis vähentämään muovin määrää ja kuluttamaan vähemmän pikamuotia.

Vain reilu neljännes vastaajista oli valmis tekemään vaikuttavimman Itämeri-teon, eli muuttamaan ruokavalionsa kasvipainotteisemmaksi.

Lisätietoja antaa
Säde Mäkipää
Viestinnän asiantuntija
sade.makipaa@jnfoundation.fi
+358 50 383 9292