Nousu-ohjelma tukee virtavesikunnostusten suunnittelua ja toteutusta vuonna 2024
Nousu-ohjelma jatkaa vuonna 2024 vaelluskalakantojen elvytystoimien kolmen kalatalousviranomaisen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt alkuvuoden aikana Nousu-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 556 000 euroa neljälle kunnostushankkeelle ja yhdelle vaelluskalatutkimushankkeelle.
Lestijoen Parkkikosken padon purkuhankkeen suunnittelu käynnistyy
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen toimialueen pohjoisosassa sijaitsevassa Lestijoella esiintyy yksi jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaikka Lestijoessa on tehty taimenkannan hoitotoimia, ei taimenkanta ole vahvistunut toivotulla tavalla Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien sähkökoekalastusseurantojen perusteella.
Nyt Lestijoen keskivaiheilla Toholammin kunnassa käynnistyy merkittävä kunnostushanke, kun Korpelan Voima -kuntayhtymä suunnittelee Parkkikoskessa sijaitsevan voimalaitostoiminnan lopettamista ja koskialueen ennallistamista. Koskessa olevan padon muuttaminen kalojen kuljettavaksi vapauttaa noin 100 kilometriä joki- ja purouomaa vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Parkkikosken kunnostustoimet ovat jatkumoa energiayhtiön Korpelan padon yhteyteen rakennetulle kalatielle, joka valmistui vuonna 2014.
Vuonna 2024 tavoitteena on laatia Parkkikoskelle kunnostussuunnitelma, tehdään luonto- ja arkeologiset selvitykset sekä jätetään lupahakemus kunnostustoimien toteuttamiseksi. Parkkikosken kunnostustoimet tukevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa Helmi-ohjelmaa, jossa on laadittu kunnostussuunnitelma Nuorasenpurolle, joka laskee Lestijokeen noin 400 metrin päässä Parkkikosken yläpuolella.
Torsanjoen Kurunkosken kunnostustoimet jatkavat Hiitolanjoen vesistöalueen ennallistamistyötä
Itärajan tuntumassa Rautjärven kunnassa on toteutettu merkittäviä virtavesikunnostuksia, kun Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön hallinnoimien hankkeiden kautta vuosien 2021–2023 aikana on lakkautettu kolme vesivoimalaitosta, poistanut näiden patorakenteet ja ennallistettu kolme koskialuetta: Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski.
Nyt Hiitolanjoen vesistöalueen virtavesikunnostukset saavat jatkoa, kun WWF lähtee vetämään hanketta Hiitolanjoen yläpuolella Torsanjoen Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistamiseksi. WWF on myös hankkeen merkittävä rahoittaja. Kolmivuotisessa hankkeessa on määrä hakea kunnostustoimille lupaa vuoden 2024 aikana ja toteuttaa padon purku ja kosken ennallistaminen luvan saannin jälkeen vuonna 2026. Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistaminen vapauttaa laskentatavasta riippuen 63–175 kilometriä uomaverkostoa lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi virtavesikaloille.
Mankinjoen Dämmanin kalatie rakentaminen käynnistyy
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä käynnistää vuonna 2024 kalatien rakennushankkeen Mankinjoen Dämmanin säännöstelypadolla. Säännöstelypato ja Dämmanin tekojärvi rakennettiin talousveden tuotantoa varten 1967. Raakaveden otto lopetettiin vuonna 2016, joka käynnisti kalatien suunnittelun.
Dämmanin säännöstelypadon viereen rakennettava luonnonmukainen kalatie on jatkumoa Mankinjoen virtavesikunnostuksille ja vesistössä esiintyvän alkuperäisen meritaimenkannan hoitotoimille. Noin 1,5 kilometriä Dämmanien säännöstelypadon alapuolella valmistui vuonna 2020 Gumbölen luonnonmukainen kalatie.
Valmistuessaan Dämmanin kalatie vapauttaa vaelluskaloille noin 6 kilometriä purouomaa Nuuksion Pitkäjärvelle asti. Pitkäjärven luusuassa on säännöstelypato, joka on suunniteltu muutettavan kalojen kuljettavaksi erillisessä hankkeessa Dämmannin kalatien valmistumisen jälkeen. Pitkäjärven säännöstelypadon muutostyön jälkeen Mankinjoen vesistöalue on kokonaisuudessaan vapaa vaelluskaloille aina Nuuksion kansallispuiston purovesiä myöten.
Kauhajoen Sahakosken padolle rakennetaan luonnonmukainen kalatie
Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, Kauhajoen Sahakoskella, käynnistyy kesällä 2024 Kauhajoen osakaskunnan vetämänä kalatien rakennushanke. Hankkeessa Sahakosken padon alapuolelle rakennetaan luonnonmukainen kalatie, joka mahdollistaa kaikilla virtaamilla kalojen ylös- ja alasvaelluksen.
Sahakoskessa oleva pato on ollut Kauhajoen merkittävin nousueste. Pato on estänyt Kauhajoen latvapuroissa paikallisesti elävien taimenkantojen vapaan liikkumisen latvapurojen ja joen pääuoman välillä. Kalatie vapauttaa 50 kilometriä Kauhajoen pääuomaa ja sivupuroja taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.
Sahakoskessa tehtävät toimenpiteet tukevat myös Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen käynnissä olevan Helmi-ohjelman tavoitteita. Helmi-ohjelmassa on laadittu kunnostussuunnitelma Sahakosken padon yläpuolella sijaitsevalle pohjavesivaikutteiselle Talasluomalle.
Lisätietoja:
Heikki Holsti, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 184
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Takajärven tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (Satakunta, Varsinais-Suomi)28.6.2024 12:00:59 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen ELY-keskus) on 24.4.2024 toimitettu vireille Takajärven tuulivoimahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma).
Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.6.2024 12:31:37 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja.
SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote
Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.
Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.
Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme