Nousu-ohjelma tukee virtavesikunnostusten suunnittelua ja toteutusta vuonna 2024
Nousu-ohjelma jatkaa vuonna 2024 vaelluskalakantojen elvytystoimien kolmen kalatalousviranomaisen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt alkuvuoden aikana Nousu-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 556 000 euroa neljälle kunnostushankkeelle ja yhdelle vaelluskalatutkimushankkeelle.
Lestijoen Parkkikosken padon purkuhankkeen suunnittelu käynnistyy
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen toimialueen pohjoisosassa sijaitsevassa Lestijoella esiintyy yksi jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaikka Lestijoessa on tehty taimenkannan hoitotoimia, ei taimenkanta ole vahvistunut toivotulla tavalla Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien sähkökoekalastusseurantojen perusteella.
Nyt Lestijoen keskivaiheilla Toholammin kunnassa käynnistyy merkittävä kunnostushanke, kun Korpelan Voima -kuntayhtymä suunnittelee Parkkikoskessa sijaitsevan voimalaitostoiminnan lopettamista ja koskialueen ennallistamista. Koskessa olevan padon muuttaminen kalojen kuljettavaksi vapauttaa noin 100 kilometriä joki- ja purouomaa vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Parkkikosken kunnostustoimet ovat jatkumoa energiayhtiön Korpelan padon yhteyteen rakennetulle kalatielle, joka valmistui vuonna 2014.
Vuonna 2024 tavoitteena on laatia Parkkikoskelle kunnostussuunnitelma, tehdään luonto- ja arkeologiset selvitykset sekä jätetään lupahakemus kunnostustoimien toteuttamiseksi. Parkkikosken kunnostustoimet tukevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa Helmi-ohjelmaa, jossa on laadittu kunnostussuunnitelma Nuorasenpurolle, joka laskee Lestijokeen noin 400 metrin päässä Parkkikosken yläpuolella.
Torsanjoen Kurunkosken kunnostustoimet jatkavat Hiitolanjoen vesistöalueen ennallistamistyötä
Itärajan tuntumassa Rautjärven kunnassa on toteutettu merkittäviä virtavesikunnostuksia, kun Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön hallinnoimien hankkeiden kautta vuosien 2021–2023 aikana on lakkautettu kolme vesivoimalaitosta, poistanut näiden patorakenteet ja ennallistettu kolme koskialuetta: Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski.
Nyt Hiitolanjoen vesistöalueen virtavesikunnostukset saavat jatkoa, kun WWF lähtee vetämään hanketta Hiitolanjoen yläpuolella Torsanjoen Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistamiseksi. WWF on myös hankkeen merkittävä rahoittaja. Kolmivuotisessa hankkeessa on määrä hakea kunnostustoimille lupaa vuoden 2024 aikana ja toteuttaa padon purku ja kosken ennallistaminen luvan saannin jälkeen vuonna 2026. Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistaminen vapauttaa laskentatavasta riippuen 63–175 kilometriä uomaverkostoa lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi virtavesikaloille.
Mankinjoen Dämmanin kalatie rakentaminen käynnistyy
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä käynnistää vuonna 2024 kalatien rakennushankkeen Mankinjoen Dämmanin säännöstelypadolla. Säännöstelypato ja Dämmanin tekojärvi rakennettiin talousveden tuotantoa varten 1967. Raakaveden otto lopetettiin vuonna 2016, joka käynnisti kalatien suunnittelun.
Dämmanin säännöstelypadon viereen rakennettava luonnonmukainen kalatie on jatkumoa Mankinjoen virtavesikunnostuksille ja vesistössä esiintyvän alkuperäisen meritaimenkannan hoitotoimille. Noin 1,5 kilometriä Dämmanien säännöstelypadon alapuolella valmistui vuonna 2020 Gumbölen luonnonmukainen kalatie.
Valmistuessaan Dämmanin kalatie vapauttaa vaelluskaloille noin 6 kilometriä purouomaa Nuuksion Pitkäjärvelle asti. Pitkäjärven luusuassa on säännöstelypato, joka on suunniteltu muutettavan kalojen kuljettavaksi erillisessä hankkeessa Dämmannin kalatien valmistumisen jälkeen. Pitkäjärven säännöstelypadon muutostyön jälkeen Mankinjoen vesistöalue on kokonaisuudessaan vapaa vaelluskaloille aina Nuuksion kansallispuiston purovesiä myöten.
Kauhajoen Sahakosken padolle rakennetaan luonnonmukainen kalatie
Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, Kauhajoen Sahakoskella, käynnistyy kesällä 2024 Kauhajoen osakaskunnan vetämänä kalatien rakennushanke. Hankkeessa Sahakosken padon alapuolelle rakennetaan luonnonmukainen kalatie, joka mahdollistaa kaikilla virtaamilla kalojen ylös- ja alasvaelluksen.
Sahakoskessa oleva pato on ollut Kauhajoen merkittävin nousueste. Pato on estänyt Kauhajoen latvapuroissa paikallisesti elävien taimenkantojen vapaan liikkumisen latvapurojen ja joen pääuoman välillä. Kalatie vapauttaa 50 kilometriä Kauhajoen pääuomaa ja sivupuroja taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.
Sahakoskessa tehtävät toimenpiteet tukevat myös Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen käynnissä olevan Helmi-ohjelman tavoitteita. Helmi-ohjelmassa on laadittu kunnostussuunnitelma Sahakosken padon yläpuolella sijaitsevalle pohjavesivaikutteiselle Talasluomalle.
Lisätietoja:
Heikki Holsti, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 184
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kelirikko- ja painorajoituskausi käynnistyi Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)1.4.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi on alkanut ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Lapin matkailuyrityksille suunnattu määräaikainen JTF-haku 31.3.–11.5.202531.3.2025 10:39:15 EEST | Tiedote
Rahoitusta voi hakea Lapin ympärivuotista matkailua edistäviin ohjelmapalveluhankkeisiin, jotka monipuolistavat matkailualueen palvelutarjontaa ja pidentävät sesonkia. Matkailualan yrityksiä halutaan kannustaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa alaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille asiakkaille.
Tillsammans mot bättre vattenförvaltning - föreslå lösningar och påverka Skärgårdshavets tillstånd!27.3.2025 12:21:02 EET | Pressmeddelande
Översiktsplanerna för att minska närings- och partikelbelastningen i Skärgårdshavsprogrammets pilotområden har färdigställts, och arbetet framskrider nu i samarbete med markägare för att genomföra verksamma vattenskyddsåtgärder. Planerna utgör grunden för åtgärderna, men lösningarna utvecklas tillsammans med markägarna, med lyhördhet för deras behov och utmaningar. Översiktsplanerna underlättar prioriteringen och verkställandet av verksamma åtgärder på avrinningsområdet och koordineringen av arbetet. och underlättar för olika aktörer att delta i arbetet. Ett brett samarbete är nyckeln till en förbättrad status för Skärgårdshavet, och alla aktörer i området är välkomna att delta.
Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!27.3.2025 12:21:02 EET | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren tilan parantamiseen, ja kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.
Vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket – Dataunderlaget är till hjälp vid planeringen av åtgärder inom skogsbruket27.3.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande
Det nationella dataunderlaget över vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket är färdigt. Syftet med dataunderlaget är att hjälpa till att beakta vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket, redan i det skedet då man börjar planera skötselåtgärder. Dataunderlaget har sammanställts i samarbete mellan NTM-centralerna och Finlands miljöcentral (SYKE) och de geografiska objekten kan granskas på en karta. Dataunderlaget är avsett för att underlätta planeringsarbetet, så att skadlig inverkan på vattendrag kan förebyggas och minskas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme