VATT: Meneillään oleva vaalikausi ei riitä Suomen velkasuhteen vakauttamiseen

Jaa

”Julkisen talouden pitkäjänteisen hoitamisen kannalta olisi suositeltavaa selvittää, onko mahdollista asettaa yli vaalikauden ulottuvia sopeutustavoitteita”, kirjoittaa VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Eduskuntatalo

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2025–2028. 

Valtioneuvosto päätti 25.4.2024 julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. 

Sopeutusta on jatkettava

VATT:n asiantuntijalausunnon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 on laatinut tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo

Hän huomauttaa, että JTS:n sopeutuspäätökset eivät valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuitenkaan vielä riitä kääntämään Suomen korkeaksi kasvanutta velkasuhdetta laskuun. Ote lausunnosta: 

”Julkisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 VM ennusteen mukaan 75,8 prosenttia ja JTS päätösten jälkeenkin nousee tällä hallituskaudella lähes 10 prosenttiyksikköä eli 84,4 prosenttiin vuonna 2028. Ilman kehysriihen sopeutuspäätöksiä VM arvioi, että julkisyhteisöjen velka olisi noussut vuonna 2028 90 %:iin bruttokansantuotteesta. (JTS s. 15). VM:n ennuste ei sisällä vielä kaikkia kasvu- ja sopeutustoimenpiteiden arvioituja vaikutuksia. Erityisesti kasvutoimien vaikutusten arviointia ei toistaiseksi pystytä tekemään riittävällä tasolla”, Hakola-Uusitalo kirjoittaa. 

Meneillään oleva vaalikausi on Hakola-Uusitalon mukaan liian lyhyt aika velkasuhteen vakauttamiseen. 

”Velkadynamiikka yhdistettynä ikäsidonnaisten menojen nopeaan kasvuun ei edelleenkään helpota talouden kehitystä tästä eteenpäin, vaan taloudelliset haasteet erittäin todennäköisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää selvittää mahdollisuudet yli vaalikauden ulottuvaan sopeuttamiseen”, hän kirjoittaa. 

Tuulia Hakola-Uusitalo muistuttaa, että elvytys eli menolisäykset ja/tai veroleikkaukset tulisi ajoittaa matalasuhdanteeseen ja sopeutustoimet eli menoleikkaukset ja/tai veronkorotukset vastaavasti korkeasuhdanteeseen. 

Hallituksen nyt tekemien sopeutusten ajoitusta hän kiittelee. 

”JTS:n pohjalla olevassa VM:n ennusteessa on odotus suhdannekäänteestä. Viime vuoden BKT laskun jälkeen VM ennustaa tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodesta eteenpäin reilun prosentin BKT kasvua. Suhdannepoliittisesti ideaali vaihe on sopeuttaa noususuhdanteessa. Sopeutuksen ajoitus vaikuttaisi siten kohtuulliselta”, Hakola-Uusitalo arvioi. 

Lausunto koskettelee myös muun muassa TKI-panostusten kasvattamista ja tähän kohdistuvia, talouskasvuun liittyviä odotuksia, sekä hallituksen tekemien veroratkaisujen vaikutuksia.  

Lausunto kokonaisuudessaan: 

VATT:n asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle (17.5.2024)

Yhteyshenkilöt

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tutkimus: Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus työmarkkinoilla on kasvanut – menestykseen voi nousta muutoinkin kuin älykkyydellä27.6.2024 15:32:41 EEST | Tiedote

Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. “Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys”, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi tutkimuksesta, joka julkaistaan arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa.

VATT: Suomi on liittymässä polttoaineiden päästökauppaan kustannustehokkaasti – mutta samalla ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja25.6.2024 12:00:17 EEST | Tiedote

Suomi on vuonna 2027 liittymässä liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että liittymistä EU:n uuteen päästökauppajärjestelmään ollaan toteuttamassa kustannustehokkaalla tavalla. Tutkimusprofessori Marita Laukkanen kuitenkin kritisoi arvioita päästökaupan vaikutuksista polttoaineiden hintoihin, sekä mahdollisia kompensaatioita yrityksille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye