Liikkumisen väheneminen nuoruudessa linkittyy keskusteluvaikeuksiin isän kanssa ja näkyy sairauksien riskitekijöissä
TtM Tuula Aira havaitsi väitöstutkimuksessaan, että nuoren keskusteluvaikeudet isän kanssa ennusti liikkumisen vähenemistä ja liikkumisen säilymistä vähäisenä. Aktiivisuuden väheneminen näkyi myös epäedullisina sokeriaineenvaihdunnan, hyvän kolesterolin ja painoindeksin muutoksina eli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä jo nuorena. Liikuntaseuraharrastuksen jatkuminen nuoreen aikuisuuteen tuki aktiivisuuden säilymistä.
Niillä nuorilla, joiden liikkuminen väheni 15 ja 19 ikävuoden välillä varsin alhaiselle tasolle tai jotka liikkuivat vähän läpi nuoruuden, oli muita enemmän keskusteluvaikeuksia isän kanssa 15-vuotiaana. He myös söivät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia 19-vuotiaana kuin nuoret, jotka liikkuivat aktiivisesti läpi nuoruuden. Liikkumistaan vähentäneiden joukossa havaittiin lisäksi tyypillisemmin tupakointia nuorena aikuisena.
– Keskusteluvaikeuksien yhteys laskevaan ja vähäiseen liikkumiseen nuoruudessa on mielenkiintoinen uusi löydös, väitöskirjatutkija Aira liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
– Terveyden edistäminen, joka ei suoraan liity liikkumiseen, tulisi nähdä mahdollisuutena edistää fyysistä aktiivisuutta. Esimerkiksi isän ja nuoren välinen vuorovaikutus kotona saattaa heijastua liikkumiskäyttäytymiseen. Aihetta kannattaisi jatkossa tutkia tarkemmin.
Liikkumisen väheneminen näkyy sairauksien riskitekijöissä jo nuorena
Liikkumisen terveyshyödyt eivät tule ajankohtaisiksi vasta vanhemmalla iällä. Nuoren liikkumisen väheneminen 15 vuoden iästä alkaen näkyi epäedullisina sokeriaineenvaihdunnan, hyvän kolesterolin ja painoindeksin muutoksina. Samoin nuorilla, joiden liikkuminen lisääntyi 15 vuoden iästä alkaen, näkyi jo ennen 20 vuoden ikää terveyden kannalta suotuisaa verenpaineen laskua.
– Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kuolinsyitä ja heikentävät sairastuneiden elämänlaatua. On tärkeää tiedostaa, että liikkumistottumukset vaikuttavat näiden sairauksien riskitekijöihin jo nuorena, Aira painottaa.
Liikuntaseuraharrastus tukee aktiivisuuden säilymistä
Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että liikuntaseuraharrastuksen loppuminen oli yleistä. Noin kolmasosa tutkituista nuorista jättäytyi pois liikuntaseuratoiminnasta 15 ikävuoden jälkeen. Liikuntaseuraharrastuksen jatkuminen näytti tukevan aktiivisuuden säilymistä.
– Liikuntaseurat ansaitsevat tunnustusta siitä, että toiminnassa mukana pysyvien aktiivisuus säilyy korkealla varhaisaikuisuuteen. Seuraharrastuksen loppuminen saa kuitenkin pohtimaan, missä määrin harrastuksen jatkaminen vähemmän tavoitteellisesti on mahdollista nuorena aikuisena, kun muu vapaa-ajanvietto, opinnot tai työelämä vievät enemmän aikaa, Aira pohtii.
Väitöskirjassaan Aira hyödynsi ainutlaatuista suomalaista seurantatutkimusaineistoa, jossa nuorten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä laboratoriokokeilla nuorten ollessa 15 ja 19 vuoden ikäisiä. Kyselyillä kerättiin tarkempaa tietoa nuorten elintavoista ja perheestä. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston, UKK-Instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten yhteistyönä.
Tuula Airan terveyden edistämisen väitöskirja “Physical Activity Patterns from Adolescence to Young Adulthood: Their Characteristics and Relationship with Cardiometabolic Health” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 7.6.2024 klo 12 alkaen päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Laatikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sami Kokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkkovälitteisesti.
Tuula Aira kirjoitti ylioppilaaksi Karttulan lukiosta keväällä 2001 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006 pääaineenaan terveyskasvatus. Aira on toiminut valmistumisestaan saakka tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopistossa sekä vuosina 2010–2011 suunnittelijana Terveyden edistämisen keskus ry:ssä. Väitöstutkimusta on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Tuula Aira
P. 040 805 4467
tuula.m.aira@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana8.11.2024 13:25:44 EET | Tiedote
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä8.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme