Julkisia työnantajapalveluja ei yrityksissä juuri tunneta – ”Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin”
Sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten apu tai palvelut ovat yrityksille merkittävämpiä henkilöstön rekrytoinneissa kuin julkisten työvoimapalvelujen apu tai palvelut, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin ja Palvelualojen työnantajat Paltan selvityksestä. Selvitys perustuu niiden jäsenyrityksille tekemään kyselyyn ja käyttäjähaastatteluihin.
Helsingin seudun kauppakamari ja Palvelualojen työnantajat Palta selvittivät, mitä odotuksia ja tarpeita yrityksillä on julkisilta työvoimapalveluilta, eli esimerkiksi TE-toimistojen työnantajapalveluilta. Julkiset työvoimapalvelut sisältävät palveluja sekä työnhakijoille että työnantajalle.
Yritykset arvioivat julkisten työvoimapalvelujen palvelut tai avun henkilöstön rekrytoinneissa vähäiseksi. Yritykset arvioivat sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten avun ja palvelut rekrytoinnissa merkittävimmiksi kuin julkisten työvoimapalvelujen avun tai palvelut.
Yritykset eivät kyselyn mukaan myöskään tunne julkisia työvoimapalveluja. Yli puolet kyselyyn vastanneista työnantajista kaipaa erityisesti tietoa ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista.
”Julkisten yritys- ja työnantajapalvelujen hintalappu on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Jos yritykset eivät tunne ja löydä näitä palveluja, on palvelu epäonnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä. Tärkein yksittäinen teko on parantaa välittömästi palvelujen löydettävyyttä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Myös yritysten käyttämiä palvelukanavia selvitettiin. Julkisin varoin tuotettu TE-palvelujen Työmarkkinatori ei vastaa yritysten tarpeisiin, sillä avointen paikkojen ilmoittaminen ja työntekijöiden hakeminen koetaan Työmarkkinatorilla vaikeaksi. Työmarkkinatoria arvioivat käyttäjähaastatteluissa kolme työnantajaa, jotka olivat kokeneita palvelun käyttäjiä. Kaikilla haastatelluista oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
”Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi kuulla aktiivisesti yritysten ja työnantajien tarpeita. Nykyisellään Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin, sillä sen käytettävyys on heikko ja esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien tarpeisiin se ei vastaa ollenkaan. Tilanne on turhauttava, koska Työmarkkinatoriin on satsattu vuosien varrella paljon yhteiskunnan resursseja”, sanoo Palvelualojen työnantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Selvitykseen osallistuneet työnantajat kokivat, että julkisten työvoimapalveluiden tulisi auttaa yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielitaidon edistämisessä.
Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistus on suuri: julkisten työvoimapalvelujen tuottamiseen käytetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Yrityspalvelujen kokonaisuus on jäänyt uudistuksessa vähäiselle huomiolle. Uudistuksessa syntyy 45 työllisyysaluetta. Helsingin seudulle työllisyysalueita syntyy kaikkiaan yhdeksän. Työssäkäyntialue on todellisuudessa merkittävästi laajempi.
Jos työllisyyttä halutaan parantaa, on yritys- ja työnantajapalvelujen laatuun ja löydettävyyteen satsattava. Helsingin seudun kauppakamari ja Palta odottavat Suomen hallitukselta koordinaatiota ja uudistuksen vaikuttavuuden aktiivista seuraamista, jotta korjausliikkeitä voidaan tarvittaessa tehdä.
Näin kysely tehtiin
Selvityksen aineisto koostuu Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan jäsenille lähetetystä yrityskyselystä sekä Työmarkkinatori-palvelun käyttäjähaastatteluista (3 kpl). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
Kyselyyn vastasi 266 yritystä. Kysely toteutettiin internetlomakkeella aikavälillä 21.-27.3.2024. Kysely lähetettiin Helsingin seudun kauppakamarin sekä Paltan jäsenyrityksille. Selvityksen toteutti Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan toimeksiannosta Mikko Kesä Oy.
Selvitys yritysten odotuksista julkisesti tuotetuille työvoimapalveluille julkaistaan tiistaina 11.6.2024 kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi ja www.palta.fi
Lisätiedot
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, milka.kortet@palta.fi, +358 50 569 7856
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@chamber.fi, +358 40 536 0954
Julkaisun ennakkopyynnöt
Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@chamber.fi, +358 40 526 9728
Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, nina.sillantaka@palta.fi, +358 40 525 3165
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka VatajaJohtava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 536 0954riikka.vataja@helsinki.chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin ydinkeskusta tarvitsee kaksi autoliikenteen poikittaisyhteyttä – Kaivokatua ei saa sulkea autoilta25.6.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunki suunnittelee Kaivokadun katkaisemista autoliikenteeltä. Muutoksen jälkeen ydinkeskustan ainoaksi autoliikenteen poikittaisyhteydeksi jäisivät Esplanadit. Toimenpiteen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole arvioitu. Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen. Helsingin kaupungin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa ydinkeskustan kävelymahdollisuuksia ja lisätä viihtyisyyttä. Koska raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä Kaivokadulla suunnitelmassa tuplaantuu, kävelyolosuhteet paranevat vain hieman. Ydinkeskustan ruuhkautuminen lisääntyisi ja liikennejärjestelmän toimivuus poikkeustilanteissa vaarantuisi.
Ennakointikamari: Kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdallaan kysytyimmissä ammateissa Uudellamaalla18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhdenkään Uudenmaan 15 kysytyimmän ammatin kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Kysytyimmät ammatit ovat niitä, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Kuorma-auton ja erikoisajoneuvon kuljettajille on Uudellamaalla samaan aikaan tarjolla paljon avoimia työpaikkoja, toisaalta työttömiä kuljettajia on paljon. Pula on lähihoitajista, sairaanhoitajista, kodinhoitajista, lastentarhanopettajista ja vartijoista. Sen sijaan ylitarjontaa on esimerkiksi myyjistä, lastenhoitotyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. ”Tilanne on huolestuttava, sillä arvioiden mukaan kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa merkittävässä osassa listan ammateissa vuoteen 2028 mennessä”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa työllisyystilannetta Uudellamaalla.
Helsingin seudun yrityksissä halua vahvistaa Uudenmaan roolia EU:n päätöksenteossa – usko EU:n kilpailukykyyn vähäinen22.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Puolet Helsingin seudun yrityksistä vahvistaisi alueiden, kuten Uudenmaan roolia EU:n päätöksenteossa, neljännes ei vahvistaisi, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityskyselystä. Helsingin seudun yritykset antavat elinkeinoelämän näkökulmasta suomalaismeppien onnistumisesta kouluarvosanan 7. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että EU pärjää huonosti kilpailukyvyssä Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Suomen liikenneinfra kytkettävä kiinteämmin muuhun Eurooppaan – EU-vaaliteesit metropolialueelle15.5.2024 11:17:31 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto haluavat kaupunkipolitiikan Euroopan unionin agendalle. Ne esittävät EU-vaaliteeseinään myös Uudenmaan ja Suomen liikenneinfran kiinteämpää kytkemistä muuhun EU:iin ja Uudenmaan alueen TKI-rahoituksen kaksinkertaistamista.
Noin puolet Helsingin seudun yrityksistä arvioi, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi – vain reilu kymmenes aikoo lisätä osaamistaan rekrytoimalla tekoälyosaajia14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yrityksistä 49 prosenttia katsoo, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi, käy ilmi Helsingin seudun jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. 28 prosenttia katsoo osaamista olevan riittävästi ja 23 prosenttia ei osaa sanoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme