Tampereen yliopisto

Väitös: Tieteenala vaikuttaa tutkijoiden työympäristövaatimuksiin

Jaa

Väitöstutkimuksessaan rakennustekniikan diplomi-insinööri Mervi Huhtelin kehitti uuden tavan tutkia akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksia yliopistokampuksilla. Huhtelinin mukaan tutkijoiden tieteenala ja ikä sekä yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö vaikuttavat siihen, millaisia ominaisuuksia tutkijat työympäristöltään vaativat. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kiinteistöjohtamisen ammattilaisille.

Nainen beige takki päällä hymyilee kameralle. Teksti: Väitöskirjatutkija Mervi Huhtelin.
Väitöskirjatutkija Mervi Huhtelin. Opa Latvala

Väitöskirjassaan Huhtelin muodosti uuden tutkimuksellisen lähestymistavan yhdistämällä tutkimustietoa useilta tutkimusaloilta, erityisesti työympäristöjohtamisesta (työpaikan luonne), tietojohtamisesta (tiedon luomisen teoria) ja kasvatustieteestä (tieteenalojen tyypittely). Huhtelinin väitöstutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään tutkijoiden työympäristövaatimuksia ja niiden monimuotoisuutta.

Tutkijoiden akateeminen tieteenala ja erityisesti jaetun paradigman esiintyminen tai puuttuminen ovat merkittävimpiä työympäristövaatimuksia erottavia tekijöitä. Paradigma sisältää kyseisen tieteenalan jaetut uskomukset tiedon luomisesta. Tutkimustuloksiinsa perustuen Huhtelin esittää johtopäätöksenä, että akateemisten työympäristöjen tulisi täyttää tutkijoiden niille asettamat moninaiset vaatimukset, joihin vaikuttaa erityisesti se, jakavatko tutkijat yhteisen paradigman vai eivät.

Työympäristövaatimusten yhtäläisyyksien osalta Huhtelin toteaa, että akateemisten tutkijoiden työympäristöjen tulisi tukea sekä yksilöllistä keskittymistä että vuorovaikutusta tutkijoiden kesken riippumatta tutkijoiden akateemisesta tieteenalasta, iästä tai sukupuolesta.

Käytäntöön sovellettavista tutkimustuloksista Huhtelin nostaa esimerkiksi humanististen tieteenalojen muita aloja voimakkaamman tarpeen keskittymistä tukeviin työympäristöihin ja luonteeltaan virallisiin seminaaritiloihin. Hän tunnistaa myös nuorten tutkijoiden tarpeen tiedekuntakohtaisiin kirjastoihin ja kahvilatiloihin, joissa voi luontevasti lähestyä oman tieteenalan kokeneempia tutkijoita, tutustua heihin ja saada keskustelujen kautta kokemusperäistä tietoa ja uusia ajattelumalleja.

– Väitöstutkimukseni perusteella tutkijat voisivat hyötyä työympäristöstä, jossa olisi pieniä yhden hengen työhuoneita ryhmiteltynä jaetun tilan ympärille siten, että jaetussa tilassa olisi kohtaamaan houkuttelevia ominaisuuksia, kuten tiedekunnan oma kahvitila tai kirjasto, Huhtelin sanoo.

Tutkimuksessa tunnistettu lähestymistapa avaa uusia jatkotutkimusaiheita. Esimerkiksi tekoälyn vaikutus eri tieteenalojen työtapoihin ja sitä kautta työympäristövaatimuksiin voi vaihdella huomattavasti, sillä tiedon luomisen tavat eroavat tieteenaloittain. Yhdistämällä tutkimustietoa työympäristöjohtamisen, tietojohtamisen ja kasvatustieteen aloilta, voidaan tarkastella esimerkiksi tekoälyn vaikutusta eri tieteenalojen tulevaisuuden työympäristövaatimuksiin.

Mervi Huhtelin työskentelee hankekehityspäällikkönä Tampereen kaupungin strategisen hankekehityksen yksikössä. Väitöstyössä kertynyttä kokemustaan hän hyödyntää nykyisin Tampereen kaupungin strategisissa hankkeissa, erityisesti paikkojen ja tilojen luonteen sekä niiden vaikutusten ymmärtämisessä.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta

Diplomi-insinööri Mervi Huhtelinin rakennetun ympäristön alaan kuuluva väitöskirja Academic Researchers’ Requirements for Workplaces Supporting Knowledge Creation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 23.08.2024 klo 12 Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä (linkki alla).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuuli Jylhä Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mervi Huhtelin
040 620 1112
mervi.huhtelin@tampere.fi

Kuvat

Nainen beige takki päällä hymyilee kameralle. Teksti: Väitöskirjatutkija Mervi Huhtelin.
Väitöskirjatutkija Mervi Huhtelin.
Opa Latvala
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Puolukka lievittää ylipainon aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta, aineenvaihdunnan häiriöitä ja maksan rasvoittumista22.8.2024 09:40:00 EEST | Tiedote

Moniin suomalaisiin perinneruokiin kuuluvan puolukan terveysvaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa. Elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryyti selvitti väitöstutkimuksessaan kokeellisia malleja käyttäen puolukan vaikutuksia terveyshaittoihin, jotka ovat yhteydessä ylipainoon. Puolukan säännöllinen nauttiminen näyttäisi edistävän niin kutsuttua metabolisesti tervettä lihavuutta hidastamalla matala-asteisen tulehduksen ja aineenvaihduntamuutosten kehittymistä.

Väitös: Sanojen selkokielisyyttä tulee arvioida teksti- ja käyttäjänäkökulmista22.8.2024 08:55:33 EEST | Tiedote

Idastiina Valtasalmen väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa selkokielen sanastokriteereistä ja lukutaitoisten kehitysvammaisten aikuisten sanastonhallinnasta. Tulokset tarkentavat muun muassa yleisyyttä, tuttuutta, lyhyyttä ja konkreettisuutta koskevia sanastokriteerejä. Ne myös tarjoavat keinoja selkomukauttamiseen, kun halutaan vähentää viestinnän saavutettavuuden esteitä.

Väitös: Suuren aivovaltimon tukoksen aiheuttaman aivoinfarktin hoitoketjua voidaan nopeuttaa15.8.2024 09:20:00 EEST | Tiedote

Aivovaltimon tukoksen avaamisella on kiire, jotta voitaisiin varmistaa potilaan mahdollisuus toipua takaisin itsenäiseen elämään. Vaikeaoireisissa aivohalvauksissa valtimoverenkierto palautetaan poistamalla tukos mekaanisesti. Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko suuren aivovaltimotukoksen tunnistaa jo hätäpuhelun aikana ja voitaisiinko lääkärihelikopteria hyödyntää näiden potilaiden kuljettamisessa yliopistosairaalaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye