Kuntajohtajien työtyytyväisyys on parantunut – työhyvinvointia nakertavat häirintä ja liian tiukka sääntely

Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi.

Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä (73 %) kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan.

Normit, talous ja sote-uudistus kuormittavat

Kuntien ajankohtaisista haasteista eniten kuntajohtajien työhyvinvointia nakertavat toiminnan ja tehtävien yksityiskohtainen sääntely sekä taloustilanne.

– Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, ja samaan aikaan toiminnan kehittämistä rajoittaa tehtävien yksityiskohtainen sääntely. On kuntajohtajille lähes kohtuutonta, että eurot ovat tiukassa, mutta sääntelyn takia toimintatapojen muuttaminen ja kehittäminen on hankalaa, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Yli puolet kuntajohtajista kokee kuormittavana myös sote-uudistuksen sekä yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa. Myös maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa negatiivisesti kuntajohtajien työhyvinvointiin.

Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on vähentynyt: tästä on huolissaan vain joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 58 prosenttia vastanneista.

– Kuntajohtajien työssä on monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat heidän työkykyään. Moni kuitenkin kokee työssään stressiä. Työkuormitusta pitää seurata tarkasti kuntien toimintaympäristön muutoksessa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.

62 prosenttia naiskuntajohtajista raportoi häirinnästä

Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia.

Useimmiten häirintä kohdistuu kuntajohtajaan itseensä, mutta seitsemän prosenttia vastaajista kertoo, että myös heidän läheisensä ovat kohdanneet häirintää tai uhkailua heidän työnsä takia.

Useimmiten häirintä tai uhkailu ilmenee asiattomana palautteena mediassa, maalittamisena tai uhkauksina sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Epäasiallinen toiminta liittyy yleensä päätösten vastustamiseen tai henkilökohtaisiin syihin.

– Häirintä, uhkailu ja epäasiallisen käytöksen lisääntyminen liittyvät esimerkiksi työn julkisuuteen ja ikävien päätösten henkilöitymiseen. Kunnissa on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Kuntakentältä on noussut toive lainsäädännön kehittämisestä siten, että häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen pystytään puuttumaan nykyistä paremmin, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.

Kokemukset epäluottamuksesta kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välillä vähentyneet

Kuntajohtajien arviot päätöksentekoilmapiiristä ovat muuttuneet aiempaa positiivisemmiksi. Kokemukset virkajohtajan ja luottamushenkilöiden välisestä epäluottamuksesta ovat vähentyneet hieman kahden vuoden takaisesta ja merkittävästi vuodesta 2020. 

Joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja kertoo, että luottamushenkilöiden taholta on esitetty jonkinlaista epäluottamusta kuluvan valtuustokauden aikana.

– Kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden väliset epäluottamustilanteet ovat saaneet runsaasti julkisuutta, ja kunnissa on aloitettu työ päätöksentekoilmapiirin parantamiseksi Kuntaliiton tuella. Työtä on tärkeää jatkaa vuonna 2025 alkavalla uudella valtuustokaudella, Pekola-Sjöblom toteaa.

Tietoa Kuntajohtajien työhyvinvointikyselystä

Kuntajohtajien kyselytutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa, ja siihen vastasi 186 kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Vastausprosentti oli 62, ja vastaukset ovat kattava otos kaikista Suomen kuntajohtajista. 

Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.

Lisätietoja: 

Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, p. 050 380 5907, minna.karhunen(at)kuntaliitto.fi
Jaakko Kiander, Kevan toimitusjohtaja, p. 050 583 8599, jaakko.kiander(at)keva.fi 
Tuomas Lohi, puheenjohtaja, Suomen kuntajohtajat ry., p. 0500 688 594, tuomas.lohi(at)kempele.fi 
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi 
Jarkko Majava, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, p. +358 9 771 2860, jarkko.majava(at)kuntaliitto.fi